Kestovaippojen käyttämistä joutuu perustelemaan yllättävän usein. Varsinkin äitini ikäiset vanhemmat ovat usein ihmeissään, että miksi palata takaisin niihin kamaliin ja hankaliin pestäviin vaippoihin, joita siis minunkin aikanani on käytetty. Nykyään kun on niitä kertakäyttövaippoja, jotka imevät vaikka saavillisen pissaa!
No joo, ehkä sen ajan vaippaviritelmät olivat vähän hanurista, mitä olen kuullut. Harso imuna (kuten siis nykyäänkin), mutta sitten päällä jokin ihme muovi, joka sidottiin ruseteille vyötäröltä. Falskasi kuulemma kiitettävän usein... Periaatehan on ihan sama, mutta onhan nämä nykypäivän kestovermeet onneksi kehittyneet 26 vuodessa hurjasti!
Monet ovat miettineet kestovaippojen käyttöä, mutta eivät sitten ole saaneet miestään innostumaan moiseen. Meillä Mies innostui tosiaan siinä vaiheessa, kun käytiin kestovaippainfossa ja hän kuuli todellisia faktoja mm. rahanmenosta. Lisäksi häntä huolettaa luonnon puolesta. Hyvillä perusteluilla voi jopa vakuuttaa miehen mukaan hommaan!
MIKSI KESTOVAIPAT?
Ekologisuus: Jos yksi lapsi käyttää koko vaippaikänsä (n. 30kk) aikana noin 5000 kertakäyttövaippaa, syntyy siitä
jätettä 1500kg! Jopa puolet lapsiperheen tuottamasta jätteestä saattaa olla pelkkää vaippajätettä. Kun kertakäyttövaippa hajoaa kaatopaikalla hapettomissa oloissa, se muodostaa metaania, joka on toiseksi merkittävin ilmaston lämpenemistä aiheuttava kaasu. Miettikää, kuinka paljon suomalaiset lapset tuottavat vaippajätettä ympäristöön...
Kertakäyttövaippojen valmistaminen kuormittaa luontoa enemmän kuin kestovaippojen valmistus. Eniten kuormitusta aiheuttaa
selluloosasta ja raakaöljystä tehtävän imumateriaalin valmistus. Myös vaippojen kuljettaminen verottaa luontoa. Puhumattakaan kaatopaikkakäsittelystä.
Toki vaippojen pesemiseen kuluu sähköä sekä vettä, mutta usein lapsiperheissä pesukone pyörii joka tapauksessa useampaan kertaan viikossa. Vaipat voi pestä muun pyykin joukossa 60 asteessa, kunhan käyttää oikeanlaista pesuainetta. Meillä pestään vaippapyykkiä joka toinen tai joka kolmas päivä. Samassa menee usein sekä vauvanvaatteita että kalsari- ja sukkapyykkiä.
!HUOM! Myös kestovaippojen suhteen kannattaa olla tarkkana, mistä niitä hommaa! Suosi kotimaisia yrittäjiä ja Suomessa valmistettuja vaippoja. Myös materiaalina voi suosia esimerkiksi luomupuuvillaa. Kestovaippoja ja lisäimuja voi myös tehdä itse, esimerkiksi vanhat pyyhkeet ovat mitä mainioimpia imuja! Kierrätystä parraimmillaan. Useimmat mummot ja mammat tarttuvat mielellään puikkoihin ja neulovat villapöksyjä vaippakuoriksi.
Rahanmeno: Jokainen osaa varmasti laskea, paljonko kertakäyttövaippoihin kuluu rahaa.
Kertakäyttövaippaa et voi ostaa käytettynä, eikä sillä ole jälleenmyyntiarvoa. Yllättävää kyllä ;) Sen sijaan käytettyjen kestovaippojen markkinat ovat valtavan laajat! Voit ostaa kestovaippasi käytettynä, jopa alle puoleen hintaan alkuperäisestä. Hyvin hoidettuna vaipat säilyvät ja ne voi myydä eteenpäin, kun tarve vaatii. Jos jo esikoiselle hankkii kestovaipat, voi parhaat vaipat säästää seuraavallekin. Itse olen säästänyt kaikki suosikkivaipat. Mikäli seuraava tulokas on erimallinen, voi vaipat myydä myöhemminkin.
Omakotitaloissa asuvat maksavat usein jätemaksua oman roskiksensa tyhjäämisestä. Roskis täyttyy yllättävän nopeasti, jos pieni vaipatettava kuluttaa n. 8-10 vaippaa vuorokaudessa...
Kertakäyttövaippojen raaka-aineet ja TERVEYS: Kuten aiemmin mainitsin, kertakäyttövaippojen valmistukseen käytetään muun muassa selluloosaa sekä raakaöljyä. Lisäksi kertakäyttövaipat sisältävät useimmiten
natrium polyakrylaatti -nimistä kemikaalia, joka muuttaa pissan geelimäisiksi helmiksi vaipassa. Tämän kemikaalin on todettu aiheuttavan ihoärsytystä erityisesti limakalvoille joutuessaan. Jos vaipan vaihtoväli pitkittyy, saattaa geeliä tihkua myös iholle vaipan läpi. Viime aikoina on myös noussut keskustelua tämän kemikaalin aiheuttamasta hedelmättömyydestä poikalapsille. Pitkän aikavälin tutkimusta aiheesta ei ole kuitenkaan tehty. Vaipoissa saattaa myös olla
jäämiä dioksiinista, jonka on todettu aiheuttavan syöpää, maksavaurioita ja ihoärsytystä. Vaipparoskiksesta lemahtavat metaani-kemikaalihöyryt eivät niin ikään ole terveellisiä vanhemmille tai hoitohenkilökunnallekaan.
Käyttäisitkö sinä alushousuja, jotka sisältävät moisia myrkkyjä?
Hajuttomuus: Tämä on yksi suurimmista syistä ekologisuuden sekä säästämisen ohella, miksi Mies tahtoo käyttää kestovaippoja!
Kertakäyttövaippa alkaa jo yhdenkin pissan jälkeen haista kamalalle. Kun roskiksessa on yksikin pissakakkavaippa, on haju aivan karmea. Hienoja vaipparoskiksia on kehitetty, mutta niiden ideana on, että jokainen vaippa kääräistään muovipussiin ennen kuin se menee roskiin. Kuinka epäekologista! Kestovaippapeppu kun ei aina haise edes silloin, kun siellä on kakka :D Joskus joutuu ihan kurkkimalla tsekkaamaan, että tulikohan sinne jotain, kun toinen pänkeää naama punaisena. Pesua odottavat vaipat eivät haise märkänäkään, varsinkin jos ne huuhtaisee ennen "pyykkikoriin" heittämistä.
Mukavuus: Luonnonmateriaalit, kuten bambu, hamppu, puuvilla ja villa tuntuvat hyvältä vauvan ihoa vasten. Nämä hengittävät luonnonmateriaalit ovat varmasti yksi osasyy siihen, miksi vaippaihottumaa näyttäisi olevan harvemmin kestovaippojen käyttäjillä.
Hauskuus: Kertakäyttövaippojen ostamisessa ei ole mitään kivaa. Sen sijaan kestovaippojen ostamiseen, myymiseen ja vaihtamiseen jää helposti koukkuun ;)
MITÄ KESTOVAIPPAILU SITTEN VAATII?
Tietenkään kestovaippailu ei ole pelkkää auvoa ja onnea. Kestovaippojen hankkimiseen joutuu näkemään vähän enemmän vaivaa kuin marketin hyllylle kävely ja vaippapaketin valkkaaminen kilojen mukaan. Toisaalta nykyään saa kestovaippojakin esimerkiksi Prismoista, sieltä vaippahyllyltä juuri! ;) Mutta kuten sanoin, kestovaippojen hankkiminen on pääsääntöisesti hauskaa ajanvietettä.
Kestovaippojen kanssa ei pääse mihinkään siitä, että pyykkiä on pestävä. Toisaalta sitä on pestävä muutenkin... välillä jatkuva vaippapyykin peseminen, kuivumaan ripustaminen sekä kaappiin raijaaminen saattaa ottaa kupoliin, mutta toisaalta teen ilomielin sen työn tietäessäni kestovaippojen positiiviset puolet.
Usein ihmisiä ällöttää ajatus kakkaisten vaippojen käsittelystä. Loppujen lopuksi maitokakkojen (liisterikakkojen) huuhtelu harsoista ja vaipoista oli aika iisiä. Maitokakkahan ei pahemmin haise, ja nyt kun on aloitettu kiinteät ruuat, niin sievät kakkanökäreet (joskin paljon enemmän haisevat) putoavat pönttöön ravistamalla. Harvemmin tarvitsee enää huuhdella. Jopa Mies on pystynyt käsittelemään kakkaisia harsoja ja vaippoja, vaikka hän on erittäin herkkis kaikkien eritteiden suhteen ;)
Kestovaippailussa tulee vastaan vaiheita, kun mikään vaippa ei tunnu pelittävän. Pissaa tulee sekä bodyihin että lakanoihin. Moni käy varmasti epätoivon partaalla ja on valmis luovuttamaan ajatuksella "kestot eivät vaan sovi meille". Jos kuitenkin jaksaa etsiä sopivampia malleja, kokeilla uusia imuyhdistelmiä ja kuoria, pääsee varmasti yli katastrofeista. Ei kannata luovuttaa! Itselleni on ollut tärkeää saada vertaistukea ystävältä sekä kestovaipparyhmästä näissä tilanteissa.
Kestovaippailun suhteen täytyy myös olla
armollinen itselleen: jo yhdenkin kestovaipan käyttäminen päivässä on plussaa. Toiset osakestoilevat, käyttävät kertakäyttövaippoja esimerkiksi öisin ja matkoilla. Jotkut aloittavat kestovaippailun vasta lapsen ollessa vähän vanhempi. Toisinaan lapsi saattaa olla pari viikkoa kertiksissä, toiset pari kestoissa. Mikään näistä tavoista ja tyyleistä ei ole väärin.
Hyviä kestovaippailusivustoja: Kestovaippainfo,
Kestovaippayhdistys,
kestovaippailun aakkoset,
Kestovaippalaskuri
Facebookin ryhmiä, joissa ostetaan, myydään, vaihdetaan ja keskustellaan: Kestovaipat ja kantovälineet kiertoon,
kestovaippakirppis,
Kestopeput