tiistai 21. helmikuuta 2012

rv 30+0 POKS!

Jee! Vihdoinkin kolmekymmentä ja poksista! Sopivasti synttäripäiväni kunniaksi :)

Neuvolassa käyty. Parisuhdekeskustelu meni hyvin ja oltiin molemmat tosi tyytyväisiä sen jälkeen. Tuli puhuttua paljon sellaista, mitä ei ehkä arjessa osaa toiselle sanoa. Terveydenhoitaja puhui myös pitkään miehen kanssa tämän sairaalakammosta ja siitä, millaisin järjestelyin miehen olisi mahdollista osallistua synnytykseen. Uskon kyllä, että saan miehen mukaan ainakin osaksi aikaa :)

Muuta sitten:

rv 30+0 (26+3)
rr 130/71 (114/60) hehee, nousikohan keskustelujen takia tuo yläpaine...
paino 66,4kg (64,4) eli +571g/vko
sf 27cm (25)
syke 155
liikkeet ++
pissa puhdas
raivotarjonta

Tyyppi ei tykännyt siitä, että terkka vatkasi vatsaa. Koko loppuillan on supistellut vähän ja muutenkin tuntunut ihan siltä, että olisi kylkiluu murtunut! Yhhh. Vauva ilmeisesti työntää jalallaan koko ajan tuohon kylkiluuhun tms.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Rrrraivotarjonta!

Vauva on tällä hetkellä raivotarjonnassa ja mitoiltaan oikein siron oloinen, tuumasi kätilöystäväni tänään aamupäivästä. Olenkin ihmetellyt, miten niin pienistä nyrkeistä lähtee niin kova voima, mutta nehän onkin varmaan olleet kantapäät :D

Kaverin painoarvion mukaan odotettavissa ei edes olisi hirmuisen isoa jötkälettä, jos kasvuvauhti pysyy samana. Huh! Lapsivettä on kuulemma runsaasti, mikä sinänsä selittää tämän vatsakkuuden. Katsotaan nyt, millaisiin lukemiin tässä vielä ylletään rv 36 lääkärineuvolassa, johon toivottavasti saan ajan huomenna neuvolakäynnillä.

Vertaistukiryhmä oli jees. Siellä piti olla neljä muuta mun lisäksi, mutta olikin vain kaksi. Käytiin vielä ryhmän jälkeen kahvilassa istumassa tunnin verran ja höpöttelemässä elämäntilanteesta. Oli tosi virkistävää tutustua uusiin ihmisiin, varsinkin samassa tilanteessa oleviin! 

Toivottavasti ne kaksi muutakin tulisivat ensi kerralla, jotta olisi enemmän keskustelijoita.

Nyt täyttämään neuvolan parisuhdekaavakkeita. Saattaa tulla mielenkiintoinen neuvolakeikka huomisesta, kun siellä käydään läpi mm. meidän riitelytekniikoita :D

lauantai 18. helmikuuta 2012

Löllöily alkaa

Niinhän siinä sitten kävi, että sairaslomaa napsahti äitiyslomaan saakka. Loppujen lopuksi olisin kuitenkin joutunut hakemaan saikkua iskiaskipujen takia, kun en meinannut enää kyetä kävelemään kunnolla! Psykan lääkäri kirjoitti sitten varsinaisen syyn takia myös iskiskivut sekä supistelut syiksi sairaslomalle. Töissä annoin tosiaan muiden paitsi pomon ymmärtää, että jään pois iskiaksen takia... Eipä noita sairauskertomuksia viitsi alkaa selvittämään, kun ihmisten suhtautuminen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on mitä on.

Nyt fiilis on ihan ok. Pääsin myös polin kautta vertaistukiryhmään, joka on tarkoitettu psykiatrian poliklinikan palveluja käyttäville odottaville äideille. Ryhmä kokoontuu joka toinen maanantai, ja ensimmäistä kertaa menen jo ylihuomenna. Ihan kiva päästä kuulemaan ja jakamaan ajatuksia muiden samassa tilantessa olevien kanssa!

Onneksi on paljon piristäviä asioita! Uusi koti on I-H-A-N-A! Täällä on niin paljon kodikkaampaa, kuin edellisessä kämpässä! Vauvan huonekin on jo suurimmalta osin valmiiksi järkätty, kiitos ihanan mieheni <3 Olin serkun luona käymässä, niin sillä aikaa hän oli käynyt ostamassa Ikeasta maton ja verhot (mitä olin siellä aiemmin katsellut), kasannut pinnasängyn sekä hakenut hoitopöydän. Ostimme hoitopöydän sikahalvalla käytettynä, kun vessassa ei tosiaan ollut tilaa hoitotason lisäksi vauvan tavaroille. Vaatekaappi pursuaa vauvanvaatteita, joten ihan heti ei pesemis- ja silittämishommat lopu. Ensi viikolla voisin aloittaa sen rumban!

Ja vaunut! Ne on niiiiiiiin mahtavat! Työnneltiin ne kotiin anoppilasta tässä männäviikolla. Oli juuri sopivasti aurattu kaikki lumet jalkakäytävälle tieltä, joten sai kokea sen lumessa työntämisen riemun! Heittoaisa osoittautui heti hintansa arvoiseksi, kun vaihdoin isommat pyörät eteen työntämisen helpottamiseksi. Pikkupyörät saa myös lukittua, etteivät vispaa ihan miten sattuun.

Olen muuten koko ajan laskenut raskausviikkoja hieman ristiriidassa laskettuun aikaan, sillä neuvolan lasketun ajan (1.5.) mukaan nyt olisi jo 29+4, eikä 29+0. Päätin nyt sitten siirtyä käyttämään tuota neuvolan laskettua aikaa raskausviikoissakin, kun sen mukaan sitten menee esim. yliaikaiskontrollit sun muut. Sitä paitsi, ei tunnu yhtään hassummalta olla yhtäkkiä neljä päivää laskuissa edellä ;) Kohti kolmeakymppiä mennään notta rytinällä!

Varsinkin iltaisin alkaa vatsassa melkoiset bileet! Ainakaan vielä tyyppi ei ole kääntynyt raivotarjontaan, joten saan välillä taputella toista päälaelle :) välillä tuntuu, että hän aikoo tulla nahasta läpi!

On se aika muumi!
rv 29+1

maanantai 6. helmikuuta 2012

Saikulle?

Kävin tänään psykan polilla kontrollikäynnillä. Hoitaja oli sitä mieltä, että nyt voisi olla saikun paikka, jotta olisi voimavaroja vielä lapsen syntyessäkin... Nyt sitten jää nähtäväksi, että kirjoittaako sen saikun a) työterveyshuolto, johon minulla alkaa oikeus ylihuomenna, b) psykan polin lääkäri, joka ei ole nähnyt minua vai c) neuvolalääkäri.

Enää olisi 28 työpäivää jäljellä. Onhan se toki vähän, mutta tässä tilanteessa ihan liikaa.

Tänään saatiin sentään haettua vaunut! Olivat tulleet Muksutalliin. Vietiin ne jemmaan tuleville isovanhemmille odottamaan isompaa asuntoa.

Ihan järkyttävä päänsärky ja oksetus päällä. Toivottavasti ei nyt tähän väliin iske mitään raskausmyrkytystä tai muuta yhtä nastaa...

lauantai 4. helmikuuta 2012

rv 27+0 POKS!

Hur-jaa. Lähestymme kolmattakymmentä raskausviikkoa! Sen kyllä huomaa pikku hiljaa fyysisessa tilassakin: jalat ovat työpäivän jälkeen kipeät ja turvonneet sekä selkään särkee. Tuolilla pystyy istumaan maksimissaan 15 minuuttia, jonka jälkeen alkaa paikkoja juilimaan. Töissä nyt ei sinänsä ehdi paljoa päivän aikana istuskelemaan ;)

Maanantaina oli perhevalmennuksen synnytysluento. Sen piti kaksi kätilöopiskelijaa. Ei siellä sinänsä mitään uutta tullut minulle taaskaan, mutta miehen mielestä se oli tiukka informaatiopaketti tärkeää asiaa. Hyvä hyvä! Tosin siinä vaiheessa, kun alettiin puhua välilihan repeämisestä ja limatulpasta, oli miehellä alkanut hiukan päässä huippaamaan :D Oli sillä kyllä huulet aivan valkoisena, kun lähdettiin kotiin. Voi raukkaparkaa!

Tällä viikolla olen miettinyt tosi paljon sitä, että mitenkähän minun stressitasoni (joka on siis aika helkkarin korkealla) voi vaikuttaa lapseen. Ei paljon lohduta, kun lukee noita tutkimuksia:

"Myös ihmisillä äidin raskaudenaikaisen stressin on osoitettu heijastuvan syntyvän lapsen luonteenlaatuun (Martin ym. 1999, Van Den Bergh 1990, Zuckerman 1990). Lapset ovat olleet temperamentiltaan keskimäärin arempia ja itkuisempia, mikäli äidit ovat raskautensa aikana kokeneet olleensa stressaantuneita tai depressiivisiä... Koska äidillä ja sikiöllä ei ole keskenään suoraa hermostollista yhteyttä, äidin stressin mahdolliset suorat vaikutukset sikiön kehittyvään keskushermostoon välittyvät erilaisin hormonaalisin ja aineenvaihdunnallisin keinoin. Stressi lisää kortisolin eritystä, ja kortisolin tiedetään olevan neurotoksinen (Uno ym. 1994)." Lainaus on Lääketieteellisestä Aikaukausikirja Duodecimista.

Stressin lisäksi huomaan ahdistuneisuuden lisääntyneen, mikä oli odotettua lääkkeiden lopettamisen takia. Koska stressiä ja ahdistusta aiheuttaa eniten tietenkin työ, olen miettinyt sairauslomalle jäämistä oireiden takia. Tuntuu kuitenkin, ettei minulla ole oikeutta lähteä hakemaan saikkua, koska olen tietoisesti lopettanut lääkityksen. Käsittääkseni lääkitys raskauden aikana on kuitenkin aina se viimeinen vaihtoehto, kun odottaja ei mitenkään muuten pärjää. En tiedä.  Teki niin tai näin, niin aina tekee väärin...

Enää olisi 29 työpäivää jäljellä. Puolet minusta tahtoisi sitkuttaa hampaat irvessä loppuun saakka, mutta puolet on hurjan huolissaan lapsen hyvinvoinnista.

Onneksi tällä viikolla on ollut myös mukavia juttuja! Ostettiin nimittäin vaunut! Päädyttiin niihin Hartaneihin, Topline S -malliin. Siinä on nyt sitten pienet etupyörät, mutta tarvittaessa voi ostaa erikseen isot pyörät. Heittoaisan ansiosta kulkusuuntaa on kuitenkin helppo vaihtaa niin, että isot pyörät tulevat eteen ja pienet taakse, joka myös helpottaa joissain tilanteissa. Maksettiin pikkuisen ylimääräistä kuosista... valkoisesta keinonahasta! Olen aivan rakastunut vaunujen ulkonäköön <3 Kalliithan ne olivat, mutta pidetään niitä sitten hyvin ja myydään eteenpäin :)


Tässä kuvaa rattaista, vaunuista en löytänyt yhtään hyvää kuvaa :/