Maanantaina oli perhevalmennuksen synnytysluento. Sen piti kaksi kätilöopiskelijaa. Ei siellä sinänsä mitään uutta tullut minulle taaskaan, mutta miehen mielestä se oli tiukka informaatiopaketti tärkeää asiaa. Hyvä hyvä! Tosin siinä vaiheessa, kun alettiin puhua välilihan repeämisestä ja limatulpasta, oli miehellä alkanut hiukan päässä huippaamaan :D Oli sillä kyllä huulet aivan valkoisena, kun lähdettiin kotiin. Voi raukkaparkaa!
Tällä viikolla olen miettinyt tosi paljon sitä, että mitenkähän minun stressitasoni (joka on siis aika helkkarin korkealla) voi vaikuttaa lapseen. Ei paljon lohduta, kun lukee noita tutkimuksia:
"Myös ihmisillä äidin raskaudenaikaisen stressin on osoitettu heijastuvan syntyvän lapsen luonteenlaatuun (Martin ym. 1999, Van Den Bergh 1990, Zuckerman 1990). Lapset ovat olleet temperamentiltaan keskimäärin arempia ja itkuisempia, mikäli äidit ovat raskautensa aikana kokeneet olleensa stressaantuneita tai depressiivisiä... Koska äidillä ja sikiöllä ei ole keskenään suoraa hermostollista yhteyttä, äidin stressin mahdolliset suorat vaikutukset sikiön kehittyvään keskushermostoon välittyvät erilaisin hormonaalisin ja aineenvaihdunnallisin keinoin. Stressi lisää kortisolin eritystä, ja kortisolin tiedetään olevan neurotoksinen (Uno ym. 1994)." Lainaus on Lääketieteellisestä Aikaukausikirja Duodecimista.
Stressin lisäksi huomaan ahdistuneisuuden lisääntyneen, mikä oli odotettua lääkkeiden lopettamisen takia. Koska stressiä ja ahdistusta aiheuttaa eniten tietenkin työ, olen miettinyt sairauslomalle jäämistä oireiden takia. Tuntuu kuitenkin, ettei minulla ole oikeutta lähteä hakemaan saikkua, koska olen tietoisesti lopettanut lääkityksen. Käsittääkseni lääkitys raskauden aikana on kuitenkin aina se viimeinen vaihtoehto, kun odottaja ei mitenkään muuten pärjää. En tiedä. Teki niin tai näin, niin aina tekee väärin...
Enää olisi 29 työpäivää jäljellä. Puolet minusta tahtoisi sitkuttaa hampaat irvessä loppuun saakka, mutta puolet on hurjan huolissaan lapsen hyvinvoinnista.
Onneksi tällä viikolla on ollut myös mukavia juttuja! Ostettiin nimittäin vaunut! Päädyttiin niihin Hartaneihin, Topline S -malliin. Siinä on nyt sitten pienet etupyörät, mutta tarvittaessa voi ostaa erikseen isot pyörät. Heittoaisan ansiosta kulkusuuntaa on kuitenkin helppo vaihtaa niin, että isot pyörät tulevat eteen ja pienet taakse, joka myös helpottaa joissain tilanteissa. Maksettiin pikkuisen ylimääräistä kuosista... valkoisesta keinonahasta! Olen aivan rakastunut vaunujen ulkonäköön <3 Kalliithan ne olivat, mutta pidetään niitä sitten hyvin ja myydään eteenpäin :)
Tässä kuvaa rattaista, vaunuista en löytänyt yhtään hyvää kuvaa :/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun jätät viestin!