No joo, ehkä sen ajan vaippaviritelmät olivat vähän hanurista, mitä olen kuullut. Harso imuna (kuten siis nykyäänkin), mutta sitten päällä jokin ihme muovi, joka sidottiin ruseteille vyötäröltä. Falskasi kuulemma kiitettävän usein... Periaatehan on ihan sama, mutta onhan nämä nykypäivän kestovermeet onneksi kehittyneet 26 vuodessa hurjasti!
Monet ovat miettineet kestovaippojen käyttöä, mutta eivät sitten ole saaneet miestään innostumaan moiseen. Meillä Mies innostui tosiaan siinä vaiheessa, kun käytiin kestovaippainfossa ja hän kuuli todellisia faktoja mm. rahanmenosta. Lisäksi häntä huolettaa luonnon puolesta. Hyvillä perusteluilla voi jopa vakuuttaa miehen mukaan hommaan!
MIKSI KESTOVAIPAT?
Kertakäyttövaippojen valmistaminen kuormittaa luontoa enemmän kuin kestovaippojen valmistus. Eniten kuormitusta aiheuttaa selluloosasta ja raakaöljystä tehtävän imumateriaalin valmistus. Myös vaippojen kuljettaminen verottaa luontoa. Puhumattakaan kaatopaikkakäsittelystä.
Toki vaippojen pesemiseen kuluu sähköä sekä vettä, mutta usein lapsiperheissä pesukone pyörii joka tapauksessa useampaan kertaan viikossa. Vaipat voi pestä muun pyykin joukossa 60 asteessa, kunhan käyttää oikeanlaista pesuainetta. Meillä pestään vaippapyykkiä joka toinen tai joka kolmas päivä. Samassa menee usein sekä vauvanvaatteita että kalsari- ja sukkapyykkiä.
!HUOM! Myös kestovaippojen suhteen kannattaa olla tarkkana, mistä niitä hommaa! Suosi kotimaisia yrittäjiä ja Suomessa valmistettuja vaippoja. Myös materiaalina voi suosia esimerkiksi luomupuuvillaa. Kestovaippoja ja lisäimuja voi myös tehdä itse, esimerkiksi vanhat pyyhkeet ovat mitä mainioimpia imuja! Kierrätystä parraimmillaan. Useimmat mummot ja mammat tarttuvat mielellään puikkoihin ja neulovat villapöksyjä vaippakuoriksi.
Rahanmeno: Jokainen osaa varmasti laskea, paljonko kertakäyttövaippoihin kuluu rahaa. Kertakäyttövaippaa et voi ostaa käytettynä, eikä sillä ole jälleenmyyntiarvoa. Yllättävää kyllä ;) Sen sijaan käytettyjen kestovaippojen markkinat ovat valtavan laajat! Voit ostaa kestovaippasi käytettynä, jopa alle puoleen hintaan alkuperäisestä. Hyvin hoidettuna vaipat säilyvät ja ne voi myydä eteenpäin, kun tarve vaatii. Jos jo esikoiselle hankkii kestovaipat, voi parhaat vaipat säästää seuraavallekin. Itse olen säästänyt kaikki suosikkivaipat. Mikäli seuraava tulokas on erimallinen, voi vaipat myydä myöhemminkin.
Omakotitaloissa asuvat maksavat usein jätemaksua oman roskiksensa tyhjäämisestä. Roskis täyttyy yllättävän nopeasti, jos pieni vaipatettava kuluttaa n. 8-10 vaippaa vuorokaudessa...
Kertakäyttövaippojen raaka-aineet ja TERVEYS: Kuten aiemmin mainitsin, kertakäyttövaippojen valmistukseen käytetään muun muassa selluloosaa sekä raakaöljyä. Lisäksi kertakäyttövaipat sisältävät useimmiten natrium polyakrylaatti -nimistä kemikaalia, joka muuttaa pissan geelimäisiksi helmiksi vaipassa. Tämän kemikaalin on todettu aiheuttavan ihoärsytystä erityisesti limakalvoille joutuessaan. Jos vaipan vaihtoväli pitkittyy, saattaa geeliä tihkua myös iholle vaipan läpi. Viime aikoina on myös noussut keskustelua tämän kemikaalin aiheuttamasta hedelmättömyydestä poikalapsille. Pitkän aikavälin tutkimusta aiheesta ei ole kuitenkaan tehty. Vaipoissa saattaa myös olla jäämiä dioksiinista, jonka on todettu aiheuttavan syöpää, maksavaurioita ja ihoärsytystä. Vaipparoskiksesta lemahtavat metaani-kemikaalihöyryt eivät niin ikään ole terveellisiä vanhemmille tai hoitohenkilökunnallekaan.
Käyttäisitkö sinä alushousuja, jotka sisältävät moisia myrkkyjä?
Hajuttomuus: Tämä on yksi suurimmista syistä ekologisuuden sekä säästämisen ohella, miksi Mies tahtoo käyttää kestovaippoja! Kertakäyttövaippa alkaa jo yhdenkin pissan jälkeen haista kamalalle. Kun roskiksessa on yksikin pissakakkavaippa, on haju aivan karmea. Hienoja vaipparoskiksia on kehitetty, mutta niiden ideana on, että jokainen vaippa kääräistään muovipussiin ennen kuin se menee roskiin. Kuinka epäekologista! Kestovaippapeppu kun ei aina haise edes silloin, kun siellä on kakka :D Joskus joutuu ihan kurkkimalla tsekkaamaan, että tulikohan sinne jotain, kun toinen pänkeää naama punaisena. Pesua odottavat vaipat eivät haise märkänäkään, varsinkin jos ne huuhtaisee ennen "pyykkikoriin" heittämistä.
Mukavuus: Luonnonmateriaalit, kuten bambu, hamppu, puuvilla ja villa tuntuvat hyvältä vauvan ihoa vasten. Nämä hengittävät luonnonmateriaalit ovat varmasti yksi osasyy siihen, miksi vaippaihottumaa näyttäisi olevan harvemmin kestovaippojen käyttäjillä.
Hauskuus: Kertakäyttövaippojen ostamisessa ei ole mitään kivaa. Sen sijaan kestovaippojen ostamiseen, myymiseen ja vaihtamiseen jää helposti koukkuun ;)
MITÄ KESTOVAIPPAILU SITTEN VAATII?
Tietenkään kestovaippailu ei ole pelkkää auvoa ja onnea. Kestovaippojen hankkimiseen joutuu näkemään vähän enemmän vaivaa kuin marketin hyllylle kävely ja vaippapaketin valkkaaminen kilojen mukaan. Toisaalta nykyään saa kestovaippojakin esimerkiksi Prismoista, sieltä vaippahyllyltä juuri! ;) Mutta kuten sanoin, kestovaippojen hankkiminen on pääsääntöisesti hauskaa ajanvietettä.
Kestovaippojen kanssa ei pääse mihinkään siitä, että pyykkiä on pestävä. Toisaalta sitä on pestävä muutenkin... välillä jatkuva vaippapyykin peseminen, kuivumaan ripustaminen sekä kaappiin raijaaminen saattaa ottaa kupoliin, mutta toisaalta teen ilomielin sen työn tietäessäni kestovaippojen positiiviset puolet.
Usein ihmisiä ällöttää ajatus kakkaisten vaippojen käsittelystä. Loppujen lopuksi maitokakkojen (liisterikakkojen) huuhtelu harsoista ja vaipoista oli aika iisiä. Maitokakkahan ei pahemmin haise, ja nyt kun on aloitettu kiinteät ruuat, niin sievät kakkanökäreet (joskin paljon enemmän haisevat) putoavat pönttöön ravistamalla. Harvemmin tarvitsee enää huuhdella. Jopa Mies on pystynyt käsittelemään kakkaisia harsoja ja vaippoja, vaikka hän on erittäin herkkis kaikkien eritteiden suhteen ;)
Kestovaippailussa tulee vastaan vaiheita, kun mikään vaippa ei tunnu pelittävän. Pissaa tulee sekä bodyihin että lakanoihin. Moni käy varmasti epätoivon partaalla ja on valmis luovuttamaan ajatuksella "kestot eivät vaan sovi meille". Jos kuitenkin jaksaa etsiä sopivampia malleja, kokeilla uusia imuyhdistelmiä ja kuoria, pääsee varmasti yli katastrofeista. Ei kannata luovuttaa! Itselleni on ollut tärkeää saada vertaistukea ystävältä sekä kestovaipparyhmästä näissä tilanteissa.
Kestovaippailun suhteen täytyy myös olla armollinen itselleen: jo yhdenkin kestovaipan käyttäminen päivässä on plussaa. Toiset osakestoilevat, käyttävät kertakäyttövaippoja esimerkiksi öisin ja matkoilla. Jotkut aloittavat kestovaippailun vasta lapsen ollessa vähän vanhempi. Toisinaan lapsi saattaa olla pari viikkoa kertiksissä, toiset pari kestoissa. Mikään näistä tavoista ja tyyleistä ei ole väärin.
Hyviä kestovaippailusivustoja: Kestovaippainfo, Kestovaippayhdistys, kestovaippailun aakkoset, Kestovaippalaskuri
Tekstin lähteet: http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=135 & http://www.kestovaippayhdistys.fi/fi/kestovaipat/miksi.html
Hei, sain tällaisen vastauksen kertakäyttövaipoista eli ainakit Liberot ovat turvallisia käyttää:
VastaaPoista"Kiitos viestistäsi. Sinun ei tarvitse olla huolissasi käyttäessäsi Liberon vaippoja.
Jokainen vaipoissa käytettävä materiaali hyväksytetään PSA:lla. (Product Safety Approval).
PSA valvoo tuotteiden turvallisuutta muun muassa huolehtimalla raaka-aineiden kemiallisesta sisällöstä sekä tekee kokeita viitaten materiaalien käyttötapoihin (esim. ihokosketus jne.) Kaikki materiaalit tutkitaan perusteellisesti ja allergiaa aiheuttavia aineita vältetään.
Vaippamme sisältävät selluloosamassaa, mutta raakaöljyä emme käytä raaka-aineena.
Selluloosamassa on ensiökuitua puusta. Se on puhdistettu ja sen avulla saadaan vaippaan hyvä imukyky. Dioksiineja emme käytä tuotteissamme. Geeli eli super absorpentti (SAP) parantaa tuotteen imukykyä sekä tuo tuotteeseen enemmän käyttömukavuutta. Kaikki ainesosat ovat täysin turvallisia käyttää.
Lisäksi suuri osa tarvittavasta energiasta selluprosessissamme tulee uusiutuvista energialähteistä.
Pyrimme jatkuvasti huolehtimaan myös ympäristöstä paremmin. Kiinnitämme huomiota muun muassa ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseen sekä pyrimme estämään happamoitumista ja rehevöitymistä.
Tuotteidemme turvallisuus on siis ensisijainen huolenaiheemme. Meillä on tiukat rutiinit ja menettelyt turvallisuuden arvioimiseksi. Testaamme ja varmistamme aina kaikki käytetyt materiaalit, jotta voimme varmistaa, että Liberolla vaipat ovat täysin turvallisia käyttää."
Uskon, että kertiksistäkin pyritään tekemään mahdollisimman turvallisia ja haitallisista kemikaaleista vapaita. On silti kyseenalaista hankkia tietoa niinkin puolueellisesta lähteestä kuin tuotteen valmistaja.
PoistaOnhan nyt valmistajalla kuitenkin paras tieto tuotteensa koostumuksesta, kun tutkivat ja testaavat tarkasti kaiken. Parempi lähde tuo kai on kuin yksittäisten henkilöiden mielipiteet, jotka eivät perustu minkäänlaiseen tutkimukseen.
PoistaTarkoitan lähinnä sitä, että kannattaa tutustua noihin valmistajan ilmoittamiin raaka-aineisiin luotettavien lähteiden kautta. Esimerkiksi tässä Libero ilmoittaa käyttävänsä superabsorbenttia, mikä tarkoittaa superimukykyistä materiaalia, mutta he eivät kerro, mitä se on heidän vaipoissaan. Useimmiten se on vaipoissa natriumpolyakrylaattia, josta on sitten taas ihan tieteellisiä tutkimuksia.
PoistaJos nyt tähän saa vähän kommentoida, niin kuvitteleeko Anonyymi että valmistaja kertoisi että "joo, saatetaan käyttää vähän epämääräisiäkin materiaaleja näissä"? Esimerkkinä vaikka tuo SAP (eli Superabsorbent Polymer): tätä käytettiin vielä 80-luvulla tamponeissa, mutta sen epäiltiin liittyvän toksiseen shokkioireyhtymään, joten niissä sitä ei enää saa käyttää. Lisäksi vielä sen verran, että kyllä esimerkiksi meikkejäkin tarkastetaan yhden jos toisen tahon toimesta, mutta niissä käytetään silti lyijyä ja muita raskasmetalleja (mietipä sitä kun seuraavan kerran laitat huulipunaa, josta suurin osa päätyy suuhun ja tulee niellyksi päivän aikana).
PoistaYleisesti ottaen on hyvä huomata, että muoveista (joihin myös SAP kuuluu) löydetään koko ajan aiemmin tuntemattomia haittoja ja sivuvaikutuksia. Olisikin mielenkiintoista tietää, minkälaisella protokollalla esim tuo mainittu PSA testaa vaippoihin tarkoituettuja aineita. Oma veikkaukseni on ettei niitä testata iholla silloin kuin ne ovat pissassa tai kakassa; kuitenkin muoviyhdisteet voivat reagoida kemiallisesti muiden aineiden (joita on pissassa ja kakassa) kanssa muodostaen uusia aineita, joiden ihokontakti saattaa olla vaikka haitallista.
Nämä asiat yleensä tulevat esiin vain pitkällä aikavälillä ja yleensä valmistaja pyrkii tällaiset kiistämään, sen takia että muutokset tuotteeseen ovat kalliita ja alentavat yrityksen tuottavuutta (-> johdon bonuksia ja osakkeenomistajille maksettavia osinkoja). Suurten yritysten ainoa tavoite on tuottaa voittoa, ei kannata kuvitella että ne tekisivät mitään ylimääräistä ellei ole pakko tai siitä ole taloudellista hyötyä.
Kiitos Outi! :)
PoistaOnkohan kestovaippojen terveysvaikutuksia tutkittu, erityisesti suosittujen keinomateriaalien osalta? Entäpä kun niiden lisäksi iholle tulee myös mahdollisia pesuainejäämiä, millainen vaikutus niillä on märällä iholla tai limakalvoilla? Ja esim. villahousuihin laitettavasta lanoliinista ihotautilääkäri varoitti, että sille on useat herkistyneet.
VastaaPoistaMyös suurin osa alusvaatteista tehdään ainakin osittain keinokuiduista. Jos miettii kestovaippojen turvallisuutta iholla, pitää samalla myös miettiä alusvaatteiden turvallisuutta. Toki jotkut herkistyvät tietyille kuiduille, mutta aivan samalla tavalla osa ihmisistä on yliherkkiä esimerkiksi villalle tai angoralle. Sitten sitä ei vain pidä käyttää. Vaippoja pestään niin paljon, että alun perin kankaissa mahdollisesti käytetyt kemikaalit peseytyvät nopeasti pois.
PoistaKestovaippailijat suosivat hyviä huuhteluohjelmia vaippapyykissä, sillä pesuainejäämät saavat vaipat herkästi haisemaan. Vaippoihin käytetään usein herkälle iholle tarkoitettua pesuainetta. Uskaltaisin väittää, että meidän vaipoissamme pesuainejäämien määrä on erittäin minimaalinen, kun käytämme lisähuuhtelun lisäksi vielä erillistä huuhteluohjelmaa.
Lanoliinille voi herkistyä, kuten mille tahansa luonnonmukaiselle aineelle. Tällöin villahousujen käytöstä on luovuttava ja siirryttävä käyttämään kuorivaippoja.
Erityisesti lasten alusvaatteet ovat pääosin puuvillaa esim. 95% ja sitten elastaania vain 5%, mutta kestovaipoissa iholle saattaa tulla 100% polyesteriä tmv. On kai siis aivan eri asia? Ja vielä sen lisäksi mietityttää, kun tuo 100% keinokuitu kastuu ja on märkänä iholla, että mitä se tekee lapsen iholle/elimistölle. Nuo pikkuhousut kun ovat yleensä kuivana iholla niin on taas eri asia, eivätkä ne ole koskaan 100% keinokuitua niinkuin kestovaipoissa.
PoistaKankaissa en tarkoita pelkästään niiden mahdollisesti sisältämiä ylimääräisiä kemikaaleja vaan sitä itse kangasta, joka on keinokuitua, johon ei pesut vaikuta. Keinokuitu on ja pysyy.
Ei läheskään kaikki kestovaippailijat käytä ylimääräistä huuhteluohjelmaa, eikä sekään välttämättä poista kaikkea pesuainetta.
Kestovaipoissa voi myös valita ihoa vasten tulevaksi kankaaksi esim. 100% puuvillan, bambun tai muun luonnonkuidun. Kuivaliinaksi luonnonkuiduista käy esimerkiksi villa tai silkki. Kukaanhan ei pakota käyttämään ihoa vasten esimerkiksi polyestermokkaa tai coolmaxia. Vauvan pystyy vaipattamaan täysin 100% luonnonmateriaaleilla, mikäli haluaa. Monia puuvilla- ja bambuvaippoja saa myös luomuversioina.
PoistaKeinokuitu voi aiheuttaa joillekin lapsille ihoärsytystä, toiset eivät taas reagoi siihen mitenkään. Monet keinokuidut, mitä kestovaipoissa käytetään (polyestermokka/coolmax esim.) ovat ns. kuivapintaisia: ne tuntuvat lapsen ihoa vasten kuivilta ja pitävät ihon kuivana.
Toki kaikista paras ratkaisu olisi, ettei lapsen ihoa vasten olisi mitään keinokuituista tai keinomateriaalia. Tämä voi olla hieman hankalaa toteuttaa, ellei vedä täysin vaipatonta linjaa. Itse uskon, että synteettisten kemikaalien määrä jää kestovaippoja käyttäessä pienemmäksi, mitä kertiksiä (riippumatta siitä, ovatko nämä synteettiset kemikaalit myrkyllisiä vai eivät). En kuitenkaan itse haluaisi käyttää lapsellani kertakäyttövaippoja, jotka sisältävät esimerkiksi tuota superabsorbenttia=natriumpolyakrylaattia. Se ei kuulosta kovin miellyttävältä kemikaalilta.
Pesuainetta jää varmasti aina pieni määrä vaatteisiin ja vaippoihin pesuissa, mutta luultavasti kertakäyttövaipoissa on ihan yhtä lailla erilaisia kemikaaleja sekä kemikaalijäämiä valmistuksesta ja toimivuuden takamiseksi. Jos pesuainejäämät huolestuttavat, voi vaipat pestä käyttäen luonnonmukaista pesuainetta, pesupähkinöitä. Myös monet ekopesuaineet käyvät vaippapyykkiin.
Asiasta voisi varmasti käydä kädenvääntöä loputtomiin, sillä mitään pitkän aikavälin tutkimuksia kestovaippojen ja kertakäyttövaippojen haitoista sekä hyödyistä ei ole tehty. Kuten monessa muussakin asiassa, myös tässä vanhemman täytyy luottaa omaan harkintakykyynsä. Itse koen kestovaipat ekologisesti ja taloudellisesti paljon järkevämmäksi ratkaisuksi, enkä vaihtaisi kertiksiin, vaikka niiden todistettaisiin olevan 100% vapaita teollisista kemikaaleista sekä täysin turvallisia.
Kestovaipoissa on luonnonmateriaalivaihtoehtoja, mutta monille ne aiheuttavat ihottumaa ja muita oireita ja ovat myös märän tuntuisia lapselle niin nuo polyestermokat ja coolmaxit ovat melko suosittuja kestovaippailijoilla. Itsekin ottaisin luonnollisesti sellaisen materiaalin, joka tuntuisi hyvältä lapselle, mutta en kuitenkaan haluaisi laittaa polyestermokkaa tai coolmaxia paljaaseen peppuun niiden keinokuitujen vuoksi.
PoistaMietityttää keinokuitujen lisäksi myös nuo pesuaineet ja vaikka pestäisiin pesupähkinöillä niin silti näyttää, että aika monet pesevät vaippoja myös etikalla, soodalla ja sitruunahapolla. Ovathan nuokin aika tujuja aineita enkä haluaisi niitä joutuvan kosketuksiin lapsen herkälle iholle! Vaippojen "huuhteluaineenakin" käytetään joskus teepuuöljyä hajuhaittojen vähentämiseksi, enkä tuotakaan oikein mielellään käyttäisi, koska siinä on taas kemikaaleja lisää ja on aika voimakas öljy. Jotenkin tuntuu vain, että kestovaipoissa joutuu käyttämään hirveän paljon kaikenlaisia aineita, jotta vaippoja pystyisi käyttämään.
En siis oikein luota siihen, että kestovaipat olisivat terveellinen vaihtoehto kemikaalien vuoksi, mutta myös esim. lasten hiiva, ihottumat, hankaumat, jatkuva vaatteiden vaihto ohivuotojen vuoksi jne. ongelmat mitä kestovaipattajat kohtaavat melko usein.
Näiden lisäksi tuosta ekologisuudesta en ole ollenkaan samaa mieltä. Itse ihmettelen kovasti, että ensin hankitaan kestovaippoja ekologisuussyistä ja sitten läträtään aivan hirvittävästi vedellä ja käytetään samalla myös muuta energiaa ja aineita, kun yritetään pitää vaippoja toimivina, puhtaina ja vähemmän haisevina.
Alla on kopioitu tekstiä toisesta lähteestä, jonka mukaan Iso-Britanniassa tehdyn elinkaariarvion mukaan kestovaipat eivät ole sen ekologisempia kuin kertavaipatkaan. Tuossa ekologisuudessa pitää ottaa huomioon kokonaisuus eikä vain pelkkää kiinteää jätettä.
Olen itse myös miettinyt sitä, että kuinka paljon luontoon vaikuttaa esim. se, että kestovaippoja saatetaan tilata ja kuljettaa jopa yksittäispakkauksina, ja niiden nettikauppahan on aika kiihkeää, myös "kirpparitoiminta". Sehän lisää kuljetuksia ja rekkojen päästöjä.
Tietoa on vaikea löytää, mutta itse ainakin olen päätellyt, että kestovaipat eivät ole mikään ekologisin ja terveellisin vaihtoehto, joten tällä hetkellä pitäydytään Liberoissa, jotka toivon mukaan ovat täysin turvallisia käyttää niin kuin ainakin väitetään.
Liberon superabsorbentti on polyakrylaatti polymeeri. Pikaisesti etsittynä en löytänyt siitä mitään hätkähdyttävää, mutta olen kiitollinen, jos siitä joku tietää kertoa lisälähteitä.
"Kertakäyttö vs. kestokäyttö
Hyödyt ja haitat
Kertakäyttövaippojen käytön ympäristövaikutuksesta suhteessa kestovaipan käytön vaikutukseen käydään keskustelua. Joissakin vertailuissa on keskitytty etenkin jätteen vaikutukseen. Tuotteiden ympäristövaikutus on kuitenkin arvioitava niiden koko elinkaaren ajalta - raaka-aineiden käytöstä tuotteen valmistukseen, käyttöön ja lopulta hävitykseen. Jos vaippa valitaan vain yhden ympäristökriteerin (kuten syntyvä kiinteä jäte) perusteella, ei oteta huomioon muita tärkeitä tekijöitä, kuten ilman ja veden pilaantumista tai energian jatkuvaa käyttöä.
Riippumaton näkemys
Isossa-Britanniassa julkaistiin vuonna 2005 elinkaariarvio, jossa vertailtiin kangasvaippojen ja kertakäyttötuotteiden ympäristövaikutuksia. Tulosten mukaan ei ympäristövaikutusten osalta voitu osoittaa selkeitä voittajia tai häviäjiä. Kummatkin vaihtoehdot aiheuttavat päästöjä ja käyttävät energiaa, vettä ja raaka-aineita. Tutkimuksessa tehtiin sellainen johtopäätös, että kangasvaipat kuluttavat enemmän vettä ja tuottavat enemmän vesiin joutuvia päästöjä kuin kertakäyttövaipat, jotka synnyttävät enemmän kiinteää jätettä ja kuluttavat enemmän raaka-aineita."
Tässä olisi ihan ensimmäiseksi SUOMALAINEN tutkimus kertakäyttövaipat vs. kestovaipat ympäristön näkökulmasta: http://www.sll.fi/mita-me-teemme/tuotanto-ja-kulutus/mips/tietopankki/vaipat
PoistaOnko lähipiirissäsi monta kestovaippailijaa? Mihin perustat tietosi siitä, että luonnonmateriaali tuntuu aiheuttavan paljon iho-ongelmia? Sillä itse olen saanut sen kuvan tuolla kestovaippafoorumeilla pyöriessäni, että luonnonmateriaali on sopinut lapsille pääsääntöisesti oikein hyvin.
Etikan ja soodan käyttö on suhteellisen yleistä vaippapyykissä, mutta määrät ovat pienehköjä. Niillä ei kuitenkaan ole tarkoitus pestä vaippaa, ne antavat vain lisäboostia pyykinpesuaineelle. Öljyjen käyttö ei ole niin yleistä, toki jotkut niitäkin käyttävät. On paljon kestoilijoita, jotka käyttävät vain ja ainoastaan pesuainetta.
Lasten hiiva, ihottumat, hankaumat? Jatkuvat ohivuodot? En tiedä, minkälaiseen aineistoon perustat väitteesi, mutta omakohtaisen tiedon mukaan kestovaippailijoiden lapsilla on yleensä pysynyt iho kunnossa juuri kestoilla. Yleensä ihottumien ym. syy on löytynyt muualta, kuten meillä esimerkiksi maidosta. Ja mitä ohivuotoihin tulee, niin meillä kärsitään falskanneesta vaipasta keskimäärin kerran kolmessa kuukaudessa. Olen kuullut ystäviltä, että kertiksetkin falskaavat... vaikka itse asiassa luulin pitkään, että ne eivät ainakaan ikinä falskaisi. Hankaumia tulee mistä tahansa epäsopivasta vaatekappaleesta, kyllä kestoilijat yleensä hankkivat lapsilleen sopivan kokoisia vaippoja ja pistävät hankaavat vaipat kiertoon sellaisen sattuessa.
Sitruunahappoa ei käytetä vaippapyykkiin. Sitruunahapolla voi pestä pesukoneen tarvittaessa. Pesukone pyörii lapsiperheissä muunkin pyykin takia, ja monet pesevätkin vaatepyykkiä samassa koneellisessa. Näin ollen vaipat eivät välttämättä edes lisää radikaalisti perheen pyykkirumbaa.
Elinkaariarvio, johon viittaat, alkaa olla "hieman" vanhentunut. Kestovaipat, niiden valmistus ym. on muuttunut aika paljon kahdeksassa vuodessa. Olisi ihan mielenkiintoista nähdä tuoreempi KOTIMAINEN tutkimus aiheesta, varsinkin kun kestovaippailu on kasvattanut suosiotaan todella paljon JA käytettyjen vaippojen kiertokulku on paljon pidempi.
Minusta on hienoa, jos kertakäyttövaipoista löytyy turvallisia vaihtoehtoja. Kertakäyttövaippa on kuitenkin suurimmaksi osaksi synteettistä materiaalia, oli siinä haitallisia kemikaaleja tai ei. Itseäni ahdistaa se ajatus, etten koskaan voi olla täysin varma siitä, mitä vaipoissa todella on. Minkä kanssa ne joutuvat kosketuksiin valmistusvaiheessa jne. Olen valmis muokkaamaan käsityksiäni koska vaan saadessani puolueetonta tutkimustietoa :)
Lähipiirissäni on kestovaippailijoita ja sen lisäksi olen seurannut kestovaippaforumeja, joissa tuhansia jäseniä. Lähes päivittäin tulee kyselyjä, kun on ongelmia vaippojen tai ihon kanssa. Useat ihmiset ovat kommentoineet ja kertoneet kokemuksiaan niin siitä olen saanut aika hyvän kuvan kestovaippaelämästä. Nuo mainitsemani jutut on siis tulleet ilmi itse kestovaippailijoilta.
PoistaEikä tarvitse kovin paljon miettiä, että miksi täytyy olla kestovaippaforumeja. Niitä tarvitaan, että saadaan vertaistukea kestovaippaongelmiin. Kertakäyttövaippoja käyttäville ei tarvita tuollaisia forumeja, kun niiden käytöstä ei aiheudu niin paljon ongelmia kuin kestovaipoista.
Itse olen saanut joskus keskusteluista sen kuvan, että yrittämällä yritetään etsiä aina joku muu syy ongelmiin kunhan se vain ei ole kestovaippa. Siis vaikka lapsen hyvinvoinnin kustannuksella jatketaan kestovaippailua kun niin on kerran päätetty. Ei toki kaikki ole ehdottomia, mutta melko usealla kuitenkin on tuollainen asenne. Menee nyt jo vähän asian ohi eli sorry!
Tuo elinkaariarvio on vuodelta 2005 eli melko vanha. Sen jälkeen on mahdollisesti kestovaippojen valmistus muuttunut vai onko?? Miten se on muuttunut luontoystävällisemmäksi? Mutta ainakin kertakäyttövaippojen valmistus on muuttunut luontoystävällisemmäksi tehtaiden ja raaka-aineiden osalta ja onhan esim. Liberoilla nykyään suomalainen joutsenmerkki.
Tuo suomalainen SLL "tutkimus" ei ole oikein vakuuttava, koska siinä otetaan vain tietyt asiat huomioon esim. veden kulutusta ja pilaantumista ei, missä kestovaipat on siis epäekologisempia kuin kertavaipat.
Minäkin kirjoittelin joku aika sitten vähän vähemmän tietopohjalta ja enemmän fiilispohjalta :) http://susannafin.blogspot.fi/2013/08/ota-riski-rakastu-kestovaippoihin.html
VastaaPoistaMä kävin joskus aiemmin lukemassa, hyvä postaus! :)
PoistaMeillä on kestovaippailtu nyt reilu vuosi. Vaippapyykki pestään Ecoverin nestemäisellä villa- ja hienopesuaineella, huuhteluaineena on etikka. Toisinaan pyykin mukana pyörähtää ruokasoodaa. Vaatepyykki pestään Ecoverin nestemäisellä villa- ja hienopesuaineella, huuhteluaineena on etikka. Toisinaan pyykin mukana pyörähtää ruokasoodaa. Todellakin täytyy käyttää kaikki mahdolliset kikat ja aineet vaippapyykin pesemiseksi. Eikä kun... miten se meni? (Psst. Sitruunahapolla ei todellakaan pestä vaippoja tai vaatteita. Sillä voi puhdistaa kylläkin pyykinpesukonetta, tsekkaa vaikka Marttojen ohje: http://www.martat.fi/kodinhoito/kodinkoneet/pyykinpesukone/pyykinpesukoneen-hoito/)
VastaaPoistaIho-ongelmia ei ole lapsellani ollut yhtään. En ole missään vaiheessa lotrannut vauvan peppuun voiteita ja talkkeja. Ehkä kaksi kertaa on sipaistu jotain bepanthenia tai sinkkivoidetta peppuun, kun on syystä tai toisesta ollut vähän liian pitkä vaihtoväli ja liian pissainen vaippa on vähän ärsyttänyt ihoa. Toisaalta en tietenkään ole verrannut, mitä kertikset aiheuttaisivat vai aiheuttaisivatko mitään. Käytössä meillä on olleet pääosin nuo syntiset keinomateriaalit (lähinnä coolmax).
Jokin aika sitten tuli telkkarista dokumentti kesto- vs. kertavaipoista, mielestäni juurikin brittiläinen. Siinäkin tultiin siihen tulokseen, että ekologisesti eri vaipat olisivat suunnilleen tasoissa (luultavasti siis samaan tutkimukseen pohjautuu tämä kuin Anonyymin mainitsema?), MUTTA myöskään siinä vertailussa ei huomioitu sitä, että samaa kestovaippaa voi käyttää useampi lapsi.
Itsekin olen ostanut lähes kaikki kestovaipat käytettyinä (uutena sitten joitain hyväksi havaitsemiani ja juuri mun lapselleni hyvin istuvia, jos niitä ei ole käytettynä löytynyt) ja myös myynyt kaikki pieneksi jääneet tai meillä epäsopiviksi todetut taas eteenpäin. Kyllähän siinä posti-kusti saa autollaan kurvailla eestaas, kun postitellaan käytettyjä vaippoja ympäri maata, mutta eivät ne kertiksetkään ihan itse kauppoihin, koteihin, roskiksiin ja kaatopaikoille kävele.
On hienoa, että vaippavalintoja vertaillaan ja perustellaan, mutta valitettavasti Anonyymin pohdinnoista jää sellainen fiilis, että hän ei ole tyytyväinen kumpaankaan vaihtoehtoon ja valitsee kertikset, koska JOTKUT materiaalit aiheuttavat ongelmia JOILLEKIN lapsille ja JOKU käyttää keinokuituisia vaippoja ja JOTKUT tekevät kaikenlaisia vippaskonsteja vaippojen pesemiseksi jne. Yksinkertaisimmillaan kestovaippa kuitenkin on taiteltu harso (siis vaikkapa 100 % luonnonkuitua, kuten puuvillaa tai bambua) ja sen päälle kosteussulkuna villahousut (ihan vaikka itse tehtynä, ja jos kaupan villalangoissakin on pelottavia kemikaaleja, niin eiköhän jostain saa parien villahousujen verran lampaanvillaa ja siitä sitten vaan kehräten ja neuloen).
Tutkimustietoa toki tarvittaisiin lisää niin kesto- kuin kertavaipoistakin. Kukaan valmistajahan ei tietenkään tahallaan tee vaarallisia tai haitallisia tuotteita, mutta eivät he myöskään varmasti sano ääneen, että niin on siinä tosiaan tämmönen aine, josta ei oikein tiedetä mitä se voi tehdä, vaan korostavat hyviä ja tutkittuja puolia.
Ansku
Kiitos Ansku! Samansuuntaisesti olisin itsekin kommentoinut :)
PoistaUsein kuulee mainittavan että hyi tekokuitua ja ei voi käyttää lapsella tekokuituisia vaatteita jne, milloin milläkin perustelulla. En ole aiemmin törmännyt tuollaiseen väitteeseen että keinokuiduista imeytyisi jotain ihon läpi, mutta en ole kyllä asiaa tutkinutkaan.
VastaaPoistaSe mikä on mielenkiintoista, niin usein samat ihmiset kuitenkin tietävät että tekniset alusasut on ihania urheillessa ja lapsella on hyvät talvivaatteet ym. Nuo tekniset vaatteet on aina tekokuituja, fleece on tekokuitu, kaikki toppavaatteet on ihan silkkaa polyesteria. Nykytekniikoilla osataan tehdä hyviä keinokuituisia matskuja.
Niinpä!
PoistaSanomalehdissä on joskus uutisoitu tutkimuksista, joissa on saatu viitteitä noiden keinomateriaalien epäterveellisyydestä. Voi kun jostain löytäisin itsekin sen linkin.
PoistaPointti noissa tekokuiduissa onkin se, että kun ne ovat jatkuvasti vauvan pepussa ja vieläpä märkänä. Eri asia kuin joku toppapuku, joka ei tule edes ihoa vasten. Vauvoilla ja pienillä lapsilla ei edes käytetä teknisiä alusvaatteita, eikä aikuisetkaan niitä pidä 24h putkeen joka päivä! Kemikaalit ja tekstiilit, jotka saattavat sopia aikuisille eivät välttämättä ole terveellisiä lapsille.
Kommentoijalle lähinnä. Peruskemiaa:polyakrylaatti polymeeri on ylänimike käsittäen kaikki polyakrylaatit, tuon polymeeri-sanan voi halutessaan jättää poi eli liberoissa on tuo aivan sama superabsobantti natrium polyakrylaatti. Etsi esim sodium polyacrylate niin löytyy tietoa. Jos libero ilmoittaa noin epämääräisesti mikä kosteudenimijänä niin heräisi jo epäilyt, jos vainoharhainen olisi... Non-toksista aine on, mutta jauhe muodossaan ärsyttävää ja tamppooneissa aikoinaan aiheutti ikäviä reaktioita. Joo, ei tule limakalvolle niin kiinni vauvalla. Mutta sitä on siellä PALJON vs mahd pyykinainepesujämät. En fanaattisesti ole suuntaan tai toiseen, mutta luotan mieluummin keinokuitujen turvallisuuteen, jotka käytössä aika pitkään verattuna esim natrium polyakrylaattiin. Ja lisäksi polyabsoprbentit imee nestettä ihosta, kertien ollessa käytössä pippeli välillä tarttunut meillä kiinni vaippaan, siksi tämäkin asia mulle selvisi. Ja on ihottuma ongelmaa meillä joidenkin vaippojen kanssa, mutta toisaalta kertsien jäljiltä iho on aina "hautonut". Käytän mieluummin apteekin sinkkivoidetta ja vaseliinia kuin vaippaa, jonka terveysvaikutukset selviävät n 30 vuoden päästä. Mutta jokainen tavallaan.
VastaaPoistaJa ihottumasta: tiedän monia, jotka ovat joutuneet siirtymään kestoihin huvitti tai ei, koska iho ei ole kestänyt kertsejä.
Hajuaisti on luotu mm. tunnistamnaan vaara: se pissaisesta kertsistä lähtevä haju! Ei mitään luonnollista siinä vs kestojen puhdas pissan ja kakan haju. Kukaan ei edes tunne noita kaikkia sieltä märkänä erittyviä kemikaaleja. Mutta aika näyttää.
Kiitos kommentista! Peruskemia ei ole tällä bloggaajalla ollut hallussa, mutta pelkät moiset kemialliset nimet ovat saaneet varpailleen.
PoistaHerranen aika! En olekaan koskaan ajatellut, että ne imevät kosteutta myös iholta, kun ovat niin imukykyisiä!
Anonyymi: "En siis oikein luota siihen, että kestovaipat olisivat terveellinen vaihtoehto kemikaalien vuoksi, mutta myös esim. lasten hiiva, ihottumat, hankaumat, jatkuva vaatteiden vaihto ohivuotojen vuoksi jne. ongelmat mitä kestovaipattajat kohtaavat melko usein."
VastaaPoistaMeidän on "pakko" kestoilla, koska kertakäyttövaipoista tuli ihottumaa, hiivaa, hankaumia ja ohivuotoja.
Kovin paljon minäkin olen kuullut iho-ongelmista kertisten käyttäjiltä, mutta tokihan sekin voi johtua ihan mistä vaan muusta...
PoistaJa olisi erittäin mukava tietää, että millä esim libero on testannut nämä aineet mitä vaipoissa on käytetty. Voisin melkein veikata että eläimillä.. :/
VastaaPoista