Ensimmäinen viikko kotona

Miten voi olla mahdollista, että Myttysen syntymästä on jo viikko ja päivä?! Olen ollut hurmaavassa vauvakuplassa koko ajan. Toisin kuin viime kerralla, olen ollut stressittömämpi ja olla möllötellyt vauvantahtisesti. Ihme kyllä ei ole tullut edes ahdistusta siitä, etten ole päässyt ulkoilemaan. Olemme toki joutuneet käymään kodin ulkopuolella pikaisilla reissuilla kontrollien takia, mutta muuten olen vain nauttinut kotona olosta.

Millainen Myttynen sitten on? No hurmaava kaveri tietysti! Tuuhea tummanvaalea tukka, syvänsiniset tarkkaavaiset silmät, pulleat posket, äidin nenä ja iskän suu. Kuten isällään ja veljelläänkin, myös Myttysellä on hymykuoppa oikeassa poskessa. Tätä hymykuoppaa on nähty paljon, kun Myttynen on "hymyillyt". Jostain muualta on peritty pitkät sormet ja valtavan isot jalat. Samanlaiset rimppakintut, mitä veljelläänkin oli syntyessään. Ei siis toivoakaan siitä, että tietyt kestovaipat istuisivat kilojen mukaan reisistä...

Kestopeppu salista saakka

"Ensimmäinen kestovaippakakkani" (teetän tästä taulun Myttyselle 18-vuotislahjaksi...)

Tuleva huippukitaristi

Tukkaa löytyy!

Myttynen nukkuu, syö, nukkuu, syö, seurustelee korkeintaan pari tuntia ja nukkuu taas. Yölläkin nukutaan pääsääntöisesti, kolmisen syöttöä on riittänyt. En muistanutkaan, miten paljon vastasyntynyt nukkuu. Välillä tekee mieli mennä herättämään, kun iskee niin kova kaipuu.

Maitoa on ainakin riittänyt, sillä terkkari kävi tänään tekemässä punnituksen: kotiinlähtöpainoon on tullut viikossa 320g, mikä on älyttömän hyvin. Myttynen painaa siis jo 3600g! Terkkari kehui, että ikäisekseen poika seuraa todella tarkkaavaisena ja silmät suurina kaikkea ympärillään. Päätään hän on yrittänyt nostella jo parin päivän ikäisestä, ja välillä pitää ihan toppuutella moisia urheilusuorituksia. Bilirubiinitkin kääntyivät laskuun jo lauantaina, joten kontrolleissa ei tarvitse enää käydä. Iho ja silmänvalkuaiset kellertävät vielä hiukan, mutta väri on normalisoitunut paljon viime viikosta. Napatynkä irtosi toissapäivänä, joten miehen ei tarvitse enää yökkiä vaippaa vaihtaessaan. Huh huh, miten paljon viikkoon mahtuu kaikenlaista vastasyntyneen elämässä!

Olen tehnyt kovasti töitä maidonnousun eteen: juon vettä litratolkulla, syön paljon (ja koko ajan), nappailen maidoneritystä lisäävää homeopaattista valmistetta (Urtica Urens) sekä juon Weledan imetysteetä. Herkkuja unohtamatta! Ja kaikista tärkein: yritän olla stressaamatta mistään. Se on toiminut vielä ihan hyvin, mutta katsotaan sitten huomenna uudestaan, kun Mies lähtee töihin ja jään yksin lasten kanssa...

On ollut aivan erilaista hoitaa vastasyntynyttä nyt, kun siitä on jo kokemusta. Otteet ovat sekä minulla että Miehellä varmemmat. Vaipattaminen ja vaatteiden vaihto, pesut ja syötöt sujuvat vanhasta lihasmuistista. Huomaan, että Mies on edelleenkin näppärämpi harsovaipan pukija kuin minä! On ihan eri fiilis tässä ensimmäisessä viikossa, kun kaikki turha panikointi ja stressaaminen ovat poissa. Pystyy keskittymään olennaiseen, ihanaan pieneen kääryleeseen.

Pikkukarhu on ottanut pikkuveljen hienosti vastaan. Alkujännityksen mentyä ohi Pikkukarhu on tullut oma-aloitteisesti silittämään Myttysen päätä kauniisti (sanoen "aiii-aiii") tai tarjoamaan esimerkiksi sukkaa tai tumppua pikkuveljelle laitettavaksi. Yksi päivä sanoin, että täytyy vaihtaa pikkuveljen vaippa. Hetken perästä Pikkukarhu toi vessasta oman vaippansa minulle! Voi meidän pientä hoitoapulaista :') Eilen PK yritti laittaa sukkaa vauvan jalkaan, eikä olisi millään antanut minun auttaa.

Varuillaan saa toki olla koko ajan. Pikkukarhu saattaa sohvalla ollessaan tehdä syöksyn syliä kohti tai muita äkillisiä liikkeitä, kuten heittää tavaralla. Minkäänlaista mustasukkaisuutta en ole huomannut vielä, ja Pikkukarhu on saanut nauttia isänsä jakamattomasta huomiosta koko viikon. Pojat ovat olleet paljon menossa yhdessä, puistoilemassa, kaupungilla ja mummolassa. Olen välillä ollut ihan ikävissäni täällä kotona!

Itse olen toipunut synnytyksestä hienosti, mikäli sen rypistyksen jäljiltä nyt jotain toipumista edes oli. Jälkivuotoon on hyvin riittänyt Miisamamman kestositeet, enkä usko tällä kertaa joutuvani kärsimään moisesta riesasta niin pitkään, mitä viimeksi (yli kuukauden). Maha ei ole palautunut ihan niin nopeasti, mitä viimeksi, mutta se oli odotettavissa: silloin olinkin paljon kovemmassa lihaskunnossa ennen raskautta.

Vatsan tilanne viikko synnytyksestä:

Paino ennen raskautta: 53kg

...ennen laitokselle lähtöä: ~72kg

...synnytyksen jälkeen: ~67kg

...4 päivää synnytyksestä: ~63kg

...viikko synnytyksestä: ~60kg

eli 12kg on jo lähtenyt, 7kg vielä jäljellä. Ei paha!

Mielialat eivät ole heitelleet ihan niin pahasti, mitä pelkäsin. On ollut yllättävän tasapainoinen fiilis, vaikka kyllähän niitä hormonimyrskyjäkin on selkeästi tullut. Parit itkupotkuraivarit on tullut heitettyä, mutta mitään synkkiä fiiliksiä ei ainakaan vielä ole pahemmin tullut. Toivottavasti ei tulekaan! Pikkukarhukin pitää osaltaan huolen siitä, ettei mitenkään kamalan syviin vesiin ehdi upota. 

Ai niin! Ollaan edistytty meidän harsottamisessa sitten Pikkukarhun: harsoon laitetaan lisäimuksi Imse Vimsen flanelletti (vihdoin niillekin tuli jotain käyttöä) ja päällimmäiseksi kuivaliina. Toimii! Sisävaippoja en ole hirveästi vielä viitsinyt käyttää, kun vauvan lonkat eivät ole avautuneet ns. sammakkoasentoon. Moni sisävaippa on niin leveä toistaiseksi, että Myttynen ei saa jalkoja kunnolla pidettyä suositellussa sykkyräasennossa. Vauva avaa jalkansa tuohon sammakkoasentoon yleensä parin viikon iässä, joten sen jälkeen otetaan nuo sisävaipatkin käyttöön. Toistaiseksi harsot ovat kuitenkin riittäneet hyvin, ja kuivaliinasta kakat on huomattavasti harsoa helpompi huuhdella pois. Suosittelen!

Olen niin onnellinen. Niin kovin onnellinen!

Kestovaippapostaus vol. 3

Miten tuo äitienpäiväpostaus on yhtäkkiä pompannut viimeisimmäksi postaukseksi? En ole muokannut sitä tai mitään toissapäivänä, outoa!

*********************************************************************************

Mutta kestovaipoista jälleen. Kovin paljon vaippasysteemit eivät ole meidän taloudessa muuttuneet sitten edellisen postauksen. Toki M-koko on vaihtunut jo L-kokoon, mutta ollaan pysytelty vanhoissa hyväksi havaituissa merkeissä. Eniten meiltä löytyy edelleen Bumgeniusta (pul-taskuja sekä muutama all-in-one) ja Apilakuuta. Bummarin one size -taskut menevät vieläkin niin, että reisistä joudutaan pitämään neppejä kiinni! Tosin kohta ne saa varmasti jättää jo auki.

Suurin osa vaipoista pesussa, niin vaippakaappikin näyttää siistiltä. Kaappiin ei ole enää mahtunut vaippoja, joten korissa on yleensä ns. kotivaipat.

Vaippoja on aktiivisessa kierrossa tällä hetkellä 46 kappaletta, joista 16 Bummarin pul-taskuja ja neljä Bummarin aio:ta. Loput ovat sisävaippoja (lähinnä Apilakuuta) tai muutamia satunnaisia taskuja, kuten Myllymuksua ja Alvababya. Myös kahdet harkkapikkarit löytyy, joita on nyt kotona pidetty. Villiksiä on käytössä seitsemän kappaletta, neljät pitkät (kahdet ruskeat, vihreät ja valkoiset) sekä kolmet lyhyet (vihreät, ruskeat ja vihreät itsetehdyt). Valkoisia ja itsetehtyjä lukuun ottamatta meidän villikset ovat HH Wooleja.

Pitkiä ja lyhyitä villiksiä. Kuvan lyhyet HH Woolit kävivät vahingossa vaippapyykin seassa 60 asteen pesussa ja siirtyivät odottamaan vähän pienempää käyttäjää... ;)

Taskuihin tuleviin imuihin on myös tullut muutoksia sitten viime kestovaippapostauksen. Kotona ollessa käytetään vähällä imulla varustettuja taskuja, esimerkiksi yksi bambuhampputaitto tai mikrokuituimu. Pyritään pottailemaan usein, joten pissan määrä vaipoissa on vähentynyt. Ulkomaailmaan mentäessä vakiovaippamme on Bummarin tasku, jonne laitetaan ensimmäiseksi mikrokuituimu (imaiseen nopeasti, mutta ei ole pitävyydeltään yksin riittävä) sekä bambuhampputaittoimu tai vastaava paljon imevä ja hyvin nestettä sisällään pitävä imu.

Ihmettelin nimittäin kovasti, kun yhtäkkiä luottovaippapakettimme alkoivat falskaamaan ihan yhtenään. Olimme käyttäneet Bummarin taskussa kahta mikrokuituimua. En uskonut vian olevan taskussa, joten syyttävä sormi  kohdistui mikrokuituimuihin. Sainkin sitten selville, että a) mikrokuituimut eivät parane vanhetessaan (pesujen myötä), vaan menettävät kykyään pitää nestettä sisällään ja b) mikrokuitu ei muutenkaan ole imuna kaikista "pitävin", vaikka se imeekin nopeasti ja suhteellisen paljon nestettä. Eli kun poika on pyllähtänyt istualleen, on imuista luultavasti turskahtanut sienen lailla ylimääräiset pissat pois ja neste on valunut reisien kohdalta ulos... Kaikki mikrokuituimumme ovat elämää nähneet, osa on varmasti jo tullut tiensä päähän. Osa toimii hyvin, kun sen vain yhdistää johonkin luonnonmateriaali-imuun. Jossain vaiheessa aion investoida uusiin mikrokuituimuihin.

Bummarin taskuun sujahtaa mikrokuituimun lisäksi jokin luonnonmateraalista tehty taittoimu

Kotona ollessa käytetään paljon sisävaippa+villikset -yhdistelmää, varsinkin noita lyhyitä villiksiä. Meillä on sisällä aina lähes 25 astetta lämmintä (kesähelteitä kauhulla odotellessa...), joten Pikkukarhu on aina aivan hiessä. Lyhyillä villiksillä ja t-paidalla pärjää hyvin, mutta toisen polvet ovat kyllä kovilla ryömimisen takia. Täytyisi askarrella jotkut hienot polvisuojat!

Yöllä käyttöön on vakiintunut Bummarin tasku+kolme mikrokuituimua TAI kaksi mikrokuituimua+bambuhampputaitto. Lisäksi päällä on tietenkin lyhyet villikset. Ollaan päädytty käyttämään tuota pul-kuorta yöllä, kun mikään yösisävaippa lisäimuineen ei ole tuntunut riittävältä. Pikkukarhu ei ole valintaa protestoinut, eikä myöskään hänen takalistonsa iho, joten ehkä se pul ei sitten hiosta yökäytössä liikaa. Voisi tosin taas vaihteeksi kokeilla jotain yösisävaippaa lisäimulla, josko tuo yöpissan määrä olisi vähentynyt.

Yön imut useimmiten 

Minulle iski jossain vaiheessa imujen hamstraushimo, ja tuli sitten hankittua käytettynä paljon sekalaisia imuja. Osa on jo ihan seuraavaa vaipatettavaa silmällä pitäen, sillä jo harsoihinkin tarvitsee jotain pientä lisäimua.  Voisin sanoa, että vaippa- ja imutilanteemme on tällä hetkellä erittäin hyvä. Vaippojen pesuvälikin on venynyt, riittää jos kolmen päivän välein pesee.

Erilaisia käytössä olevia imuja+vaaleanpunainen coolmax-kuivaliina. Ikeasta saa pikkupyyhkeitä alle 50snt/kpl, niistä tulee halpoja ja hyviä taittoimuja! 

Bummarin all-in.one vaatiin lisäimukseen Rainbown imun sekä päällimmäiseksi coolmax-kuivaliinan

Märkäpintaisissa sisävaipoissa käytetään paljon coolmax-kuivaliinoja

4kk neuvola

Meidän poika onkin keskiverto! Kasvaa nimittäin tiukasti keskikäyrällä ;)

Neuvolassa ei mitään ihmeempiä, terkkari ei paljon ruokailuista kysellyt, hoiti vaan punnaamiset ja mittaamiset. Lääkärillä oli harjoittelussa nuori kandimies, joka oli kovin kiinnostunut meidän Bummarin neppikestosta. Nepit tosin tuottivat hänelle hiukan päänvaivaa ja tarjouduin ystävällisesti auttamaan...

Sanoin, että poika on alkanut jo maistella kiinteitä. Lääkärin mielestä se oli ihan ok... Pikku hiljaa uusia makuja vaan kuulemma.

2.5.12      52cm        3420g       32cm

   3 vkoa     53,3cm     4020g       35,6cm

5 vkoa    55,3cm     4535g       37cm

   6 vkoa     56,6cm     4925g       37,8cm

3kk         62cm         6410g       40cm

   4kk         65cm         7200g       41,2cm

"Hyväkuntoinen poika. Kääntyä osaa. Kasvu tasaista."

Meidän neuvolassa ei neuvolakorttiin kauheasti tarinoida :D

Muskarissa oli mukavaa, mitä nyt tuli ihan karmea hiki, kun piti nostella ja heijata ja vaikka mitä tuon elävän kahvakuulan kanssa.  Mukavan pieni ryhmä ja aika iso ikähaitari lapsilla, Pikkukarhu nuorimmasta päästä ja vanhimmat jo 7kk.

Löysin tänään taas iiiiihania sisävaippoja Peikonpesästä! Sinne meni itse asiassa pieni omaisuus taas vaihteeksi... Toivottavasti saan vähän edes omiani pois, kun vien parin viikon päästä sinne ison kasan vaatteita ja tarvikkeita. Suosittelen lämpimästi ko. kirpparia, siellä on nyt ihan kestovaippapöytä, josta aina löytää jotain ostettavaa! Lisäksi palvelu on loistavaa :)