Omituiset mitat & onnelliset isovanhemmat

Aloin siinä sitten torstaina illalla ultran jälkeen ihmettelemään, että onkohan tuo 5mm nyt varmasti oikea mitta. Se ei nimittäin todellakaan vastaa 7+2 viikkoista alkiota! 8. raskausviikolla sikiö on 9-14mm kokoinen. Iski kyllä suuri ahdistus ja huoli tästä asiasta! En ole voinut kuulla väärin, koska lausunnossa lukee sanatarkasti "CRL 5mm vastaa 7+2 RV".

No, itse ultrakuvissa lukee "CRL 1,15cm" ja "CRL 0,98cm". Jälkimmäisessä kuvassa myös laskettu aika oli siirtynyt 10.5.12. Voisikohan nyt olla niin, että tädillä on tosiaan mennyt puurot ja vellit siellä sekaisin? Koskapa nuo kuvien mitat kyllä vastaisivat hyvinkin näitä viikkoja. 

Viikonloppu meni ihanasti pienestä huolesta huolimatta. Matkustimme asuntoautolla tapaamaan vanhempiani miehen sekä appivanhempien kanssa. Oli melkoisen tukalat kolme tuntia istua autossa, kun yrjötti koko ajan. Oli minulla kassillinen eväitäkin mukana, ja niillä selvisinkin "jäämättä kiinni". Siinä sitten heti kättelyiden jälkeen istahdettiin iltapalapöytään kaikki yhes koos. Mies tyrkkäsi viskipullon pöydälle ja kuulutti: "siinä on vaareille viskiä, saa mummotkin ottaa". Kaikki muut vaan hymyilivät normaalisti, paitsi meidän iskä tokaisi: "jaahas, arvonimi sitten muuttui!" Mies vielä täsmensi: "ja odottavat äidit ei sitten ota..." Siinä vaiheessa meidän äiteenkin lamppu syttyi ja minä nostin ultrakuvan esille. Olivat kyllä ihan puulla päähän lyötyjä, varsinkin anoppi oli ihan hiljaa vaan. Aluksi luulin, että hän ei nyt oikein tykännytkään, mutta oli vaan ollut niiiiiin hämmentynyt :) "Vaarit" sitten hipsivätkin yhdessä saunomaan viskipullo kainalossaan. Tulevat isovanhemmat olivat siis todella innoissaan, vaikka aluksi meitä vähän pelottikin heidän reaktionsa... appiukko varsinkin oli selkeästi liikuttunut.

Ennen reissua kävimme myös katsomassa miehen mummua sairaalassa. Hän on jo yli 80v. Kerroimme raskaudesta, jolloin hän vain käänsä päänsä pois ja sanoi "en tykkää yhtään. Te ette ehdi mennä vielä naimisiin ennen lapsen syntymää". Tuntuihan se vähän kurjalta, mutta tämä mummu onkin hyvin uskonnollinen. Mummu lisäsi vielä, että "kyllähän minä sen tiesin, että siinä niin käy. Ette te malta olla, kun häihinkin on niin pitkä aika vielä". Mummu ilmeisesti luuli, että noudatamme ei-seksiä-ennen-avioliittoa -linjaa. Juu, tuota...

Oma mummoni otti tiedon vastaan hyvin tyynesti ja totesi "no, teillä sitten onnistui!" Tässä hän viittasi selkeästi siihen, ettei oma äitini kyennyt saamaan minua kovin nopeasti. Mummo oli selkeästi iloinen meidän puolestamme. Nyt kyllä saattaa koko kylä kuulla tästä asiasta, mummo kun on puhuvaista sorttia...

Viikonloppuna onnistuin sekä syömään kokonaisen pitsan kahden päivän aikana (jee!) että näkemään neljä ihanaa ystävääni! Kolme heistä kävi meillä kylässä mukeloidensa kanssa ja olihan se aika ihanaa. Voi, kun voisi tavata useamminkin! Ystäväni 2,5 vee neitokainen hurmasi energiallaan ja hurpatuksellaan koko porukan aivan täysin. Tuntuu, että reissu piristi hurjasti, vaikka olo olikin koko ajan aika kaamea. Kiitos teille, rakkaat ystäväni <3

Sitä olisi kai valmistauduttava uuteen työviikkoon, joka sisältää mm. vanhempainillan, käynnin psykan polilla lääkärillä, työporukan illanvieton sekä Ideaparkkeilua kaason kanssa hääjutuissa. Huuuuuuuuh huuh.

Kyllä sieltä jotain punkee, vaikka maha on normaalistikin melekonen pallo:

rv 7+4? eli 23.9.11