Poks 35+0 ja äitiysloma

Äitiysloman ensimmäinen päivä! En meinannut muistaa koko äitiyslomaa, eihän juuri mikään tule muuttumaan meidän arjessa. Oikeastaan ainostaan se muuttuu, ettei minun tarvitse enää täytellä työttömyyskassaan lomakkeita neljän viikon välein. Tulotkin pysyvät suhteellisen samana.. Viimeksi olin äitiysloman alkaessa sairauslomalla jo, joten en ole kokenut sellaista "aaah-vihdoinkin-lomalla" -fiilistä näiden äitiyslomien suhteen.

Eilisestä lähtien on ollut kipeä keilapallofiilis alapäässä. Ettei Myttynen vaan olisi kiinnittymässä... Mitään lähestyvään synnytykseen viittaavia oireita ei todellakaan tarvitsisi vielä tulla, tässä on niin paljon tekemistä ja hommaamista ja suunnitelmia seuraavalle kolmelle viikolle. Aiotaan mennä vielä 2.9. (rv 37+5) Pikkukarhun, ystävän ja hänen lapsensa kanssa Korkeasaareen päiväreissulle, sen jälkeen Myttynen on tervetullut. Mihinkähän sitä menisi sitten synnyttämään, jos vedet menisivät keskellä Korkeasaarta? Noilla viikoilla on varmaan syytä muistaa ottaa neuvolakortti mukaan reissulle jo. Nythän minulla ei edes ole sitä mukana, kun ollaan täällä vanhempieni luona... unohdin.

Pari päivää on ollut jotenkin oksettava olo. Ruoka ei maistu ja kuvottaa. Toivottavasti pahoinvointi ei olisi tulossa takaisin loppuajaksi, monella tuntuu käyneen niinkin...

Vielä viikko, ja sitten onkin lääkärineuvola. Jei.

*************************************************

Pikkukarhu on sitten mainio tyyppi! Miten voi noin pienellä ihmisellä olla niin hyvä huumorintaju? PK on varsinainen velmuilija. Sanojakin on alkanut tulla päivä päivältä enemmän. Tällä hetkellä sanavarastoon kuuluvat: äiti, äijä, pappa, kiikkuu, kakka ja kukka. Omaa höpötystä tulee entistä enemmän.

Ihottuma takapuolessa on kadonnnut. Jätettiin maito (juomana) pois viikko sitten, ja PK on saanut pelkkää vettä. Maitoa sisältäviä tuotteita, kuten juustoa ja jugurttia on kyllä saanut. En sitten tiedä, onko paranemisen taustalla ollut "maidottomuus" ja sitä myötä maitokakkojen katoaminen vain se, että PK on ollut paljon ilman vaippaa... Bummareita ollaan nyt käytetty silloin tällöin, eikä pylly ole alkanut onneksi punottaa. Aiotaan antaa ensi viikosta lähtien maitoa juomana korkeintaan pari kertaa päivässä (aamulla ja illalla), mutta ruokajuomaksi saa vakiintua vesi. Pikkukarhulla tuntui olevan tapana täyttää mahaansa pelkällä maidolla, ja hän syö muutenkin todella huonosti nykyään. Mietin jo, että miten pitkään tuota ruuan närppimistä pitäisi katsella? Jokaisella aterialla syö noin kolme lusikallista ruuasta riippumatta. 

Ja nyt on alkanut jännittää se, miten PK tulee suhtautumaan pikkuveljeensä. Onneksi hän ei ole selkeästi äidin poika tai isän poika, vaan molemmat tuntuvat kelpaavan ihan yhtä lailla. Mies on toki sitten enemmän PK:n kanssa vauvan synnyttyä, mutta täytyy itsekin yrittää antaa toiselle ihan sitä omaa aikaa sitten. PK ei ole sinänsä osoittanut mitään mustasukkaisuuden merkkejä, jos olen esimerkiksi pitänyt toista lasta sylissä. Onneksi. Tiedä sitten, mitä noin pieni ymmärtää näistä asioista. Minulle on jotenkin hirveän tärkeää se, että kun PK tulee ensimmäisen kerran sairaalaan katsomaan meitä, minulla ei ole vauva sylissä. Tahdon ottaa PK:n heti syliin ja sitten katsotaan yhdessä vauvaa. Taitaa äidille tulla kovempi ikävä poikiaan sairaalassa ollessa, mitä pojille äitiä...

***************************************************

Minua ja Miestä pyydettiin eilen kummeiksi joulukuussa syntyvälle pikkuiselle <3 otamme kummin tehtävät ilolla vastaan. Ristiäiset tulevat olemaan vasta tammikuulla, joten ehditään saada pahin vauvahumu kotona laantumaan... ja ehkäpä meikeläinen mahtuu siinä vaiheessa jo johonkin mekkoon. Ehkä.