rv 34+0 poks!

Eilen poksui maaginen 34+0 ja käynnistyi 35. raskausviikko. Maaginen siksi, että nyt ei enää yritettäisi estellä, mikäli vauva päättäisi syntyä. Onneksi ei ole antanut vielä minkäänmoisia merkkejä sen suhteen, että olisi kiire ulos. Pysyköön vaan kasvamassa 38+ viikoille.

Sain jo esimakua tulevasta, kun jouduin käymään synnytysvastaanotossa päivystysluonteisesti toissailtana. Kaaduin tosiaan Pikkukarhu sylissäni ulkona! Istuin puisella pitkällä penkillä hajareisin, ja yritin siitä sitten lähteä. Jalka jäi jotenkin kiinni penkin toiselle puolelle noustessa ja tuuskahdettiin pitkin pituuttamme siihen hietikolle. Otin ainakin naamalla vastaan, kun leuassa on nirhauma ja suu oli täynnä hiekkaa. Myös vasen polvi on ruvella. Kylki ja maha sivulta otti osumaa maahan, mutta onneksi ei menty ihan suoraan vatsa edellä. Pidin Pikkukarhua ilmeisesti sen verran tiukasti, että hänellä kopsahti vain vähän otsa hiekkaan. Ei tullut mitään jälkeä, ja hetken kestänyt huutokin johtui varmaan säikähdyksestä. Huusin nimittäin itse aika lujaa kaatuessani.

Vauva liikkui heti äksidentin jälkeen hyvin, joten en huolestunut kauheasti. Sisälle päästyämme päätin kuitenkin soittaa varmuuden vuoksi svo:lle, kun istukkakin sattuu olemaan edessä. Sanoivat sieltä, ettei pitäisi olla mitään hätää, jos vauva liikkuu normaalisti, eikä ole vuotoa tai kipuja. Käskivät seurailla. Iltapuuhien aikaan alkoi vähän jomottaa alapäähän ja tuli muutama kipeä suppari. Liikelaskennassa ei täyttynyt vaadittavat kymmenen liikettä, joten en jäänyt tsekkaamaan enää toista tai kolmatta tuntia, vaan päätin lähteä näytille.

Svo:lla oli todella hiljaista, pääsin heti käyrille ja suoraan siitä lääkärille. Kaikki oli vallan hyvin onneksi! Tänään tulleesta epikriisistä luntaten "ktg:ssa mainio reaktiivisuus, liikkeitä piirtyy hyvin. Tutkittaessa cervix täysimittainen, kanavaa noin kolmisen senttiä, hieman pehmeä, mutta suljettu" sekä "painoarvio noin 2kg, mikä sijoittuu 25 persentiilin tuntumaan". Painoarvioltaan vastasi siis viikkoja 32+, mutta reisiluu ja päänympärys vastasivat menossa olevia viikkoja. Kasvukäyrällä sijoittuu siis keskikäyrän ja alakäyrän puoliväliin. Lääkäri arvioi, että Myttynen painaa hieman päälle kolme kiloa syntyessään, jos menee laskettuun aikaan saakka ja kasvu jatkuu tasaisena. Sopii meitsille!

Säikäytti kyllä kovasti tuo tilanne, ja sai myös harkitsemaan sairaalakassin pakkaamista sekä muiden asioiden hoitamista pikapuoliin. Kun ei sitä koskaan voi tietää... toivottavasti ei nyt ainakaan minkään ulkoisen tekijän takia käynnistyisi vielä pitkään aikaan, mutta eipä tässä muutenkaan ole enää kovin pitkä aika laskettuun aikaan. 

***********************************************

Alkuviikosta oli myös meikeläisen rv 33+5 neuvolakäynti sekä Pikkukarhun 1v 3kk neuvola. Unohdin tietenkin PK:n neuvolakortin, kun muistin ottaa omani mukaan. Harmi. Terkkari kehui Pikkukarhua herkästi hymyileväksi ja hyvin asioita ymmärtäväksi lapsukaiseksi. Olen nyt itsekin kiinnittänyt huomiota siihen, miten paljon Pikkukarhu tosiaan tajuaa puhetta! Ja kun käveleminen sujuu jo hyvin, niin hän on itsekin alkanut muodostaa sanoja enemmän ja enemmän. Monista sanoista tulee vasta ensimmäinen tai viimeinen tavu, mutta solkotuksesta on tullut jotenkin ymmärrettävämpää.

Pikkukarhu sai vasta nyt sen MPR-rokotteen (tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti), kun ei haluttu silloin 1v. neuvolassa kuormittaa niin monella rokotteella kerralla. Nyt sitten odotellaan, tuleeko jotain jälkioireita. Niitä voi nimittäin tulla 6-12 päivää rokotuksen saamisesta, monilla on kuulemma noussut korkeaa kuumetta muun muassa. 

Meikeläisen käynnillä ei ollut taas mitään ihmeempiä. Terkkari veikkasi, että laskettuun aikaan saakka mennään, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu. Tiedetään, tiedetään... Hänen mukaansa vauvan pää on vielä aika korkealla, joten laskeutuminen ja kiinnittyminen ei taida ihan heti olla Myttysen suunnitelmissa. Kunhan nyt pitäisi sen päänsä alhaalla ja peppunsa ylhäällä, niin olisin kovin tyytyväinen.

rv 33+5 (31+1)

rr 116/66 (112/61)

paino 66,4kg (+739g/vko...)

sf 31cm (29cm)

syke 140 (120)

liikkeet ++ (++)

rt (rt)

Pikkukarhu:

2.5.12      52cm     3420g     32cm
3 vkoa     53,3cm   4020g     35,6cm
5 vkoa     55,3cm   4535g     37cm
6 vkoa     56,6cm   4925g     37,8cm
3kk          62cm      6410g    40cm
4kk          65cm      7200g    41,2cm
5,5kk       67,4cm   8165g     43cm
6,5kk       69cm      8640g     43,8cm
8,5kk       72,4cm   9475g     45,7cm
1v            78cm      10500g   46,5cm
1v3kk      79cm      10800g   48cm

Hmmm. Miten minusta tuntuu, että talveksi varattu Reiman 92cm toppahaalari saattaa olla hitusen liian iso... on meinaan tuo Reiman 80cm välikausihaalari tällä hetkellä juuri sopiva. Reima on aika reilunkokoinen, sen olen nyt huomannut kyllä.

****************************************

Ihottumaongelma ei ole vieläkään poistunut täysin. Ollaan käytetty lähinnä sisävaippoja, coolmaxilla tai märkäpintaisena, mikä ei tunnu ärsyttävän peppua. Sen sijaan jos on ollut pakko laittaa hetkeksi edes polymokkapintainen vaippa, on punaisuus lehahtanut jälleen. Voiiiiiiissssssssss! Mutta reissussa selvittiin niillä vähillä kestoilla, mitä meillä on Bummareiden lisäksi, eikä tarvinnut turvautua kertiksiin.

Kotona on sitten tullut noita pissa- ja kakkavahinkoja ihan kiitettävästi lattialle/matoille, kun PK on saanut olla ilman vaippaa. Potta on edelleen iso EI, joten en viitsi painostaa siihen hommaan. Positiivista on se, että Pikkukarhu on aina tarpeensa väärän paikkaan tehtyään huutanut äidin paikalle tai tullut jopa hakemaan kädestä pitäen katsomaan. Mihinkään ei ole jäänyt muhimaan ikäviä yllätyksiä, toivottavasti ainakaan. Hassu lapsi <3 

Pikkukarhun heviletti. Otsatukkaa täytyy pian leikata, mutta takatukkaan ei saa koskea!

Tilaamaani Tulaa odotellessa... onhan niitä muitakin kantovälineitä ;)

Rakenneultra rv 20+5

Myttysellä on aivan samanlaiset kasvonpiirteet kuin isoveljellään <3 

Ultran mukaan kaikki on kunnossa. Ultraaja joutui pitkään hakemaan hyviä kuvakulmia, kun tyyppi bailasi niin ankarasti ympäri yksiötään. Välillä hän piti käsiä naaman edessä, välillä taas käsi oli suussa tai haarovälissä. Saatiin kuitenkin nämä pari hyvää 4D-kasvokuvaa, jotka tosin näyttävät vähän suttuisilta kameralla kuvattuna.

Painoa on 367g tällä hetkellä ja mitat vastaavat viikkoja. Istukka sijaitsee etuseinässä... Ilmankos noita liikkeitä ei ole tuntunut ihan niin hyvin mitä Pikkukarhusta. On niin helpottunut olo, kun kaikki on ainakin näillä näkymin kunnossa.

Ja kyllä se sukupuolikin selvisi ;)

Huomenna on Pikkukarhun 1v. neuvola. Teenkin sitten megapostauksen viikonlopun synttäreistä ja neuvolakuulumisista. 

rv 39+5 ja totaalinen turhautuminen

Männäviikko on ollut erittäin raskas. Tylsä oireettomuus muuttui yhtäkkiä jatkuvaksi oireiluksi ilman mitään lopputulosta...

Kävin tiistaina kaverin kanssa pyörimässä kaupungilla. Syötiin vähän mausteista ruokaa ja käveltiin kirppareilla. Myöhemmin lähdin miehen kanssa hänen mummuaan moikkaamaan. Siellä sitten sohvalla istuskellessa alkoi ihan puskista polttelemaan alaselkää. Olo muuttui nopeasti tosi epämiellyttäväksi, enkä voinut istua paikallani. Lähdettiin siitä sitten Prismaan ruokaostoksille, missä suhailin pitkin käytäviä kärryihin nojaten. Paikoillaan oleminen tuntui pahemmalta kuin käveleminen. Kotona supistelu ja selkäkivun voima muuttui koko ajan kovemmaksi, mutta mitenkään säännöllisesti supistukset eivät tulleet. Yritin helpottaa oloa kaurapussin avulla. Kymmenen maissa mentiin sänkyyn, kun en uskonut supistusten johtavan mihinkään. Pyörin aikani tuskissani sängyssä, kunnes soitin kätilöystävälle. Hän neuvoi ottamaan panadolia ja lepäilemään, mikäli synnytys tosissaan olisi käynnistymässä. Otin panadolia, meni hetki ja supistukset loppuivat kuin seinään. Nukuin ihan hyvin koko seuraavan yön.

Ystävä tuli sitten keskiviikkona käymään ja teki taas vyöhyketerapiaa. Supistelua se ei saanut aikaan, mutta sen sijaan bongasin pissalla käydessäni limatulpan vessanpöntöstä. Ihanaa :D Piti oikein pyytää ystävältä "ammatillinen" arvio ko. klöntistä. Kyllä se limatulppa oli, lähes kokonainen. Monethan uskovat synnytyksen käynnistyvän pian limatulpan jälkeen, mutta...

Keskiviikkona illasta selkäkivut pahenivat taas, mutta oikeastaan niillä ei ollut mitään tekemistä supistusten kanssa! Eli selkään oli varmaan tullut tiistain suppareiden aikaan lihasjumi, joka on nyt sitten vaivannut siitä saakka. Torstaina neuvolassa valitin selästä ja olin terkkarinkin mielestä niin tuskaisen oloinen, että sain peruutusajan neuvolalääkärille perjantaiaamuksi. Kipu on tosissaan niin kovaa, ettei supistuksista tuleva kipu varsinaisesti tunnu miltään. Ainoastaan vasen puoli alaselästä on kuin puukolla viiltelisi.

Eihän se neuvolalääkäri mitään asialle voinut, käski vaan syödä säännöllisesti panadolia. Mielenkiintoista käynnillä olikin hänen tekemänsä sisätutkimuksen tulos: tilanne ei ollut hänen mukaansa muuttunut lainkaan siitä, mitä se oli aikoinaan päivystyskäynnillä TAYSissa! Eli suljettua kanavaa jäljellä n. 1cm jne! Olin pikkuisen ristiriitaisissa fiiliksissä tuon arvion jälkeen, mutta toisaalta oli kyllä koko ajan sellainen olo, ettei se lääkäri tehnyt sitä sisätutkimusta kunnolla. Päätin tietenkin luottaa ystävän tekemän sisätutkimuksen tulokseen ;)

Eilen en sitten tuntenut vauvan liikkeitä koko päivän aikana, vaikka yritin herätellä ja syödä sokeria ja kaikkea. Liikelaskennan jälkeen oli niin huolestunut olo, että lähdettiin käymään näytillä. Käyrillä alkoikin sitten ihan hillitön melskaaminen, vähän jopa hävetti. Kätilö lohdutti, että kyllä sitä kannattaa näytille lähteä varmuuden vuoksi. Kysyivät sitten, tahdonko vielä lääkärin vilkaisevan ja totta kai tahdoin! Kun kerran sinne asti oltiin raahauduttu ja edellisen päivän sisätutkimuskin oli mitä oli. Tällä kertaa sisätutkimuksen tulos vastasi ystävän tekemää tutkimusta! Eli edelleen sormelle auki ja vähän reunaa jäljellä. Lääkäri sanoi, että vähän jo vaikuttaa siltä, että synnytys voisi olla käynnissä. Luultavasti hän kuitenkin sai sellaisen kuvan, koska edellispäivän merkintä kaulan tilanteesta oli totaalisen erilainen. Virheellisesti. Lääkäri kysyi lisäksi, onko minulla pitkä matka tulla sairaalaan ja kertoi mahdollisuudesta jäädä osastolle :O mitäpä minä sinne odottelemaan, kun kotoa on 10min matka. Ultrauksen mukaan mukulalla on painoa n. 3200g nyt, että ihan sopivan kokoinen olisi ulos tulemaan nyt. Pliis!

Illalla myös supisteli aika voimakkaasti ja jopa säännöllisestikin pitkän aikaa, mutta eipä se sitten edennyt siitä mihinkään. Tulin ystävän luota grillaamasta kotiin siinä yhden maissa yöllä, menin hetkeksi suihkun alle kontilleni (ainoa asento, missä selkäkipu helpottaa jumppapallolla istumisen ja kaurapussin lisäksi) sekä otin panadolia. Koko yön koski selkään. Kaiken lisäksi mies raahautui kaupungilta kotiin vasta klo 4.30, jolloin olin ihan kiitettävästi jo tatti otsassa. En osaa nukkua, jos mies on jossain...

Tänään olen käynyt suht reippaalla kävelylenkillä ja saunonut. Alavatsassa on paineentunnetta, mutta mitään ihmeellisempia supisteluja ei ole tullut. Aika vahvasti tuntuu siltä, että saadaan viettää vappua kaikessa rauhassa!

Ei varattu enää uutta neuvolakäyntiä viime kerralla, kun terkan mielestä vaikutin ihan siltä, että lähtö on lähellä... noh, täytyy siis huomenna soitella ja varata aikaa vielä ensi viikon lopulle :(

Tässä torstain tuloksia:
39+2
rr 132/72
paino 71,6kg, muutos +900g/vko (ehhhh)
sf 34cm (kasvaa tasaisesti keskikäyrällä)
syke 155
liikkeet ++
raivotarjonta
pissa puhdas
pää kiinnittynyt

Toivottavasti viimeisimpiä otoksia vappupallosta, rv 39+5 siis:

rv 36+0 kunniaksi päivystyskeikka

Eilen oli tosiaan mielenkiintoinen päivä kertakaikkiaan.

Aamustahan oli heti viimeinen neuvolalääkärikäynti, joka oli yli 20min myöhässä tuplabuukkausten takia. Eihän siinä sitten mitään, terkkari otti vastaan eka. Jostain syystä ei ollut edes oma terkka, joka oli kyllä paikalla siellä. Perussetti vedettiin läpi, paino oli taas noussut vanhaan hyvään tahtiin ja muut arvot kunnossa. Seuraava neuvolakäynti onkin sitten ensi viikolla... nyt sitten joka viikko ennen synnytystä.

Lääkäri teki sisätutkimuksen, enkä ollut tyyliin 3cm auki, mitä odotin :D Kohdunkaula oli pehmeä, jäljellä 1-2cm. Tyyppi oli kuin olikin raivotarjonnassa, joten sain huokaista helpotuksesta. Ennen tutkimusta oli tullut puheeksi, että "jotain" holahtelee aika paljon, ja että sitä on jatkunut jo pari viikkoa. Lääkärin mielestä erite näytti valkkarilta, mutta koska tuolla neuvolassa ei ollut niitä liuskatestejä, joilla asian olisi voinut varmistaa, hän konsultoi jotain gyneä. Laittoipa sitten lähetteen synnärin päivystykseen asian varmistamiseksi. Lisäksi oli huolissaan niistä maksa-arvoista, joita terkkarin mukaan ei tarvinnut tarkistaa, koska kutina oli loppunut niin pian. Sain lähetteen labraan, jossa kävin tänään antamassa paastoverinäytteen. Mukavaa, että on ennemmin tuollainen ylihuolellinen lääkäri kuin sellainen suurpiirteinen.

Käväisin ystävän luona vielä vetäisemässä pari lautasellista mainiota kasvissosekeittoa sekä kahvittelemassa ennen päivystykseen menoa, koska halusin miehen tulevan mukaan. Jos tihkuminen olisi tosissaan ollut lapsivettä, olisin joutunut jäämään osastolle antibioottitippaan. Mies tuli hiukan aiemmin töistä ja suunnattiin TAYSiin. Miestä harmitti jo valmiiksi, että jos ei päästä lähtemään pääsiäisreissuun vanhempieni luokse :D

Se synnärin vastaanotto oli kyllä karu paikka, ihme kellari. Mies jäi istumaan ja odottamaan käytävälle, kun minut pistettiin 15 minuutiksi käyrille, jossa siis kone piirsi vauvan sydänääniä sekä liikkeitä. Lisäksi hoitaja otti  minulta MRS-bakteerinäytteen, joka oli ehkä kamalinta ikinä! Siis miten voi pumpulipuikon työntäminen nenään tuntua niin helkkarin pahalta?! Joo, ja kohta pitäisi muka synnyttää. Eh eh.

Käyrät näyttivät oikein mainioilta, joten pääsin odottamaan lääkäriä miehen seuraan. Hän oli yllättävän tyynenä, ihmetteli lähinnä sitä, miksi siinä odottelutilassa ei ollut mitään miehille suunnattuja lehtiä tai edes telkkari auki, kun siellä selkeästi miehet joutuvat paljon odottelemaan. Todettiin, että täytyy tosiaan pakata miehelle evästä ja lukemista tosipaikkaa varten, muuten siellä tulee hermoraunioksi.

Lääkärille pääsin puolen tunnin odottelun jälkeen. Teki sisätutkimuksen ja otti näytteen, joka oli tietenkin negatiivinen, eli ei lapsivettä. Sisätutkimuksen mukaan kohdun ulkosuu on jo "sormenkärjelle" auki! Lopuksi sain sen palkinnon kaikesta siitä odottelusta, mitä olin toivonutkin: lääkäri ultrasi :) Siellä se meidän Onni-Ilona melskasi villisti ja teki hengitysharjoituksia. Lääkärin mukaan erittäin virkeä ja siro vauva, vähän keskikäyrän alapuolella painoarviollaan 2685g.

Käynnistä siellä jäi meille molemmille positiivinen fiilis! Nyt ehkä vielä vahvemmin tajuaa taas sen, että kohta se tosipaikka tulee. Veikkaan itse, että vauva syntyy 16.4. raskausviikoilla 37+6! Ihan sellainen olo, että ei se enää kauan siellä tule viihtymään.

Ja nyt, kun sanon näin, mennään sinne rv 42+ :D

Tässä vielä faktat neuvolakäynnistä sekä kuva viime viikolta:

rv 36+0
rr 124/64
paino 69,2kg, +653g/vko
sf 31cm
syke 140
liikkeet ++
raivotarjonta
pissa puhdas

                                                                           rv 35+2

Vauvakekkeruusit!

Meillä oli eilen tuvantäydeltä ihania naisia ja suloisia mukuloita! Ystävän yllytyksestä pidin siis eräänlaiset babyshowerit itselleni. Ja oli vallan mukavaa! Pikkusisko tuli jo edellisenä iltana, joten herättiin lauantaina seitsämältä leipomaan suolaisia ja makeita herkkuja tarjolle. Loppujen lopuksi meillä oli seitsämän naista ja kolme lasta (3 viikkoinen, 4kk:n ikäinen ja 4-vuotias), joten ruokaa jäi erittäin paljon ylikin... Onneksi mies tuli kavereineen illalla hoitelemaan tähteet ;) Mitään erityisiä ohjelmanumeroita ei ollut, jutusteltiin, oltiin ja syötiin vaan. Pienimpien ihastelu oli tietenkin eräänlainen ohjelmanumero! Ja jokainen vieras sai kirjoittaa vieraskirjaan nimiveikkauksensa, niitä olikin sitten mielenkiintoista lueskella.

Saatiin paljon ihania lahjoja, tuli ihan tippa (piilo)linssiin :')

Päivää varjosti hiukan se, että perjantaina illasta alkoi hirmuinen kutina jalkapohjissa. Eilen se sitten levisi kämmeniin ja muualle kroppaan. Olo ei kuitenkaan ollut niin hankala, etten olisi voinut nukkua ja vauva liikkui melko paljon, joten en sitten soittanut synnytysvastaanottoon raskaushepatoosin pelossa. Tänään ei ole kutittanut lähes ollenkaan! Joten taidan huomenna soittaa neuvolaan ja kysyä, tarvitseeko ottaa maksa-arvoja joka tapauksessa. Turvotus on lisääntynyt selkeästi, sen huomaa varsinkin sormista ja naamasta.

Kätilöystäväni teki perjantaina pienen ulkoisen tutkimuksen, jonka mukaan tyyppi saattaapi olla pyörähtänyt istumaan! Voijjee, ilmankos potkut tuntuu hiukan erilaisilta! En ole kyllä huomannut kyseistä kääntymistä, mutta yhtenä päivänä tuntui ihan kuin hän olisi ollut hiukan poikittain... Painoarvioksi ystävä veikkasi sellaista ~2300g, mikä kuulostaa oikein hyvältä.

Ja niin! Neuvolasta soitteli terkka heti seuraavana päivänä perään, ja kertoi, että ystäväni pystyy olemaan doulana synnytyksessä isän lisäksi! Jee jee! Eli nyt vaan pitäisi yrittää synnyttää niin, ettei ystävä ole työvuorossa Hämeenlinnassa :D Piece of cake!

Periaatteessa nyt on kaikki valmiina vauvaa varten. Kestovaippojakin on kertynyt yhtäkkiä niin paljon, ettei varmaan kaikkia ehdi edes ottaa käyttöön! Kuinkahan sitä jaksaa odottaa vielä useamman viikon?