sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

rv 39+5 ja totaalinen turhautuminen

Männäviikko on ollut erittäin raskas. Tylsä oireettomuus muuttui yhtäkkiä jatkuvaksi oireiluksi ilman mitään lopputulosta...

Kävin tiistaina kaverin kanssa pyörimässä kaupungilla. Syötiin vähän mausteista ruokaa ja käveltiin kirppareilla. Myöhemmin lähdin miehen kanssa hänen mummuaan moikkaamaan. Siellä sitten sohvalla istuskellessa alkoi ihan puskista polttelemaan alaselkää. Olo muuttui nopeasti tosi epämiellyttäväksi, enkä voinut istua paikallani. Lähdettiin siitä sitten Prismaan ruokaostoksille, missä suhailin pitkin käytäviä kärryihin nojaten. Paikoillaan oleminen tuntui pahemmalta kuin käveleminen. Kotona supistelu ja selkäkivun voima muuttui koko ajan kovemmaksi, mutta mitenkään säännöllisesti supistukset eivät tulleet. Yritin helpottaa oloa kaurapussin avulla. Kymmenen maissa mentiin sänkyyn, kun en uskonut supistusten johtavan mihinkään. Pyörin aikani tuskissani sängyssä, kunnes soitin kätilöystävälle. Hän neuvoi ottamaan panadolia ja lepäilemään, mikäli synnytys tosissaan olisi käynnistymässä. Otin panadolia, meni hetki ja supistukset loppuivat kuin seinään. Nukuin ihan hyvin koko seuraavan yön.

Ystävä tuli sitten keskiviikkona käymään ja teki taas vyöhyketerapiaa. Supistelua se ei saanut aikaan, mutta sen sijaan bongasin pissalla käydessäni limatulpan vessanpöntöstä. Ihanaa :D Piti oikein pyytää ystävältä "ammatillinen" arvio ko. klöntistä. Kyllä se limatulppa oli, lähes kokonainen. Monethan uskovat synnytyksen käynnistyvän pian limatulpan jälkeen, mutta...

Keskiviikkona illasta selkäkivut pahenivat taas, mutta oikeastaan niillä ei ollut mitään tekemistä supistusten kanssa! Eli selkään oli varmaan tullut tiistain suppareiden aikaan lihasjumi, joka on nyt sitten vaivannut siitä saakka. Torstaina neuvolassa valitin selästä ja olin terkkarinkin mielestä niin tuskaisen oloinen, että sain peruutusajan neuvolalääkärille perjantaiaamuksi. Kipu on tosissaan niin kovaa, ettei supistuksista tuleva kipu varsinaisesti tunnu miltään. Ainoastaan vasen puoli alaselästä on kuin puukolla viiltelisi.

Eihän se neuvolalääkäri mitään asialle voinut, käski vaan syödä säännöllisesti panadolia. Mielenkiintoista käynnillä olikin hänen tekemänsä sisätutkimuksen tulos: tilanne ei ollut hänen mukaansa muuttunut lainkaan siitä, mitä se oli aikoinaan päivystyskäynnillä TAYSissa! Eli suljettua kanavaa jäljellä n. 1cm jne! Olin pikkuisen ristiriitaisissa fiiliksissä tuon arvion jälkeen, mutta toisaalta oli kyllä koko ajan sellainen olo, ettei se lääkäri tehnyt sitä sisätutkimusta kunnolla. Päätin tietenkin luottaa ystävän tekemän sisätutkimuksen tulokseen ;)

Eilen en sitten tuntenut vauvan liikkeitä koko päivän aikana, vaikka yritin herätellä ja syödä sokeria ja kaikkea. Liikelaskennan jälkeen oli niin huolestunut olo, että lähdettiin käymään näytillä. Käyrillä alkoikin sitten ihan hillitön melskaaminen, vähän jopa hävetti. Kätilö lohdutti, että kyllä sitä kannattaa näytille lähteä varmuuden vuoksi. Kysyivät sitten, tahdonko vielä lääkärin vilkaisevan ja totta kai tahdoin! Kun kerran sinne asti oltiin raahauduttu ja edellisen päivän sisätutkimuskin oli mitä oli. Tällä kertaa sisätutkimuksen tulos vastasi ystävän tekemää tutkimusta! Eli edelleen sormelle auki ja vähän reunaa jäljellä. Lääkäri sanoi, että vähän jo vaikuttaa siltä, että synnytys voisi olla käynnissä. Luultavasti hän kuitenkin sai sellaisen kuvan, koska edellispäivän merkintä kaulan tilanteesta oli totaalisen erilainen. Virheellisesti. Lääkäri kysyi lisäksi, onko minulla pitkä matka tulla sairaalaan ja kertoi mahdollisuudesta jäädä osastolle :O mitäpä minä sinne odottelemaan, kun kotoa on 10min matka. Ultrauksen mukaan mukulalla on painoa n. 3200g nyt, että ihan sopivan kokoinen olisi ulos tulemaan nyt. Pliis!

Illalla myös supisteli aika voimakkaasti ja jopa säännöllisestikin pitkän aikaa, mutta eipä se sitten edennyt siitä mihinkään. Tulin ystävän luota grillaamasta kotiin siinä yhden maissa yöllä, menin hetkeksi suihkun alle kontilleni (ainoa asento, missä selkäkipu helpottaa jumppapallolla istumisen ja kaurapussin lisäksi) sekä otin panadolia. Koko yön koski selkään. Kaiken lisäksi mies raahautui kaupungilta kotiin vasta klo 4.30, jolloin olin ihan kiitettävästi jo tatti otsassa. En osaa nukkua, jos mies on jossain...

Tänään olen käynyt suht reippaalla kävelylenkillä ja saunonut. Alavatsassa on paineentunnetta, mutta mitään ihmeellisempia supisteluja ei ole tullut. Aika vahvasti tuntuu siltä, että saadaan viettää vappua kaikessa rauhassa!

Ei varattu enää uutta neuvolakäyntiä viime kerralla, kun terkan mielestä vaikutin ihan siltä, että lähtö on lähellä... noh, täytyy siis huomenna soitella ja varata aikaa vielä ensi viikon lopulle :(

Tässä torstain tuloksia:
39+2
rr 132/72
paino 71,6kg, muutos +900g/vko (ehhhh)
sf 34cm (kasvaa tasaisesti keskikäyrällä)
syke 155
liikkeet ++
raivotarjonta
pissa puhdas
pää kiinnittynyt

Toivottavasti viimeisimpiä otoksia vappupallosta, rv 39+5 siis:



1 kommentti:

  1. Tsemppiä viimehetken "kärvistelyyn"! Mä luin netistä ihan lohduttavan lauseen, että kun sitä on 9kk jaksanut odottaa niin eiköhän sitä jaksa vielä muutaman päivän lisää.. Vaikka täälläkin oltaisiin ainakin henkisesti jo ihan täysin valmiita lähtemään synnärille :)

    VastaaPoista

Kiitos, kun jätät viestin!