Aamustahan oli heti viimeinen neuvolalääkärikäynti, joka oli yli 20min myöhässä tuplabuukkausten takia. Eihän siinä sitten mitään, terkkari otti vastaan eka. Jostain syystä ei ollut edes oma terkka, joka oli kyllä paikalla siellä. Perussetti vedettiin läpi, paino oli taas noussut vanhaan hyvään tahtiin ja muut arvot kunnossa. Seuraava neuvolakäynti onkin sitten ensi viikolla... nyt sitten joka viikko ennen synnytystä.
Lääkäri teki sisätutkimuksen, enkä ollut tyyliin 3cm auki, mitä odotin :D Kohdunkaula oli pehmeä, jäljellä 1-2cm. Tyyppi oli kuin olikin raivotarjonnassa, joten sain huokaista helpotuksesta. Ennen tutkimusta oli tullut puheeksi, että "jotain" holahtelee aika paljon, ja että sitä on jatkunut jo pari viikkoa. Lääkärin mielestä erite näytti valkkarilta, mutta koska tuolla neuvolassa ei ollut niitä liuskatestejä, joilla asian olisi voinut varmistaa, hän konsultoi jotain gyneä. Laittoipa sitten lähetteen synnärin päivystykseen asian varmistamiseksi. Lisäksi oli huolissaan niistä maksa-arvoista, joita terkkarin mukaan ei tarvinnut tarkistaa, koska kutina oli loppunut niin pian. Sain lähetteen labraan, jossa kävin tänään antamassa paastoverinäytteen. Mukavaa, että on ennemmin tuollainen ylihuolellinen lääkäri kuin sellainen suurpiirteinen.
Käväisin ystävän luona vielä vetäisemässä pari lautasellista mainiota kasvissosekeittoa sekä kahvittelemassa ennen päivystykseen menoa, koska halusin miehen tulevan mukaan. Jos tihkuminen olisi tosissaan ollut lapsivettä, olisin joutunut jäämään osastolle antibioottitippaan. Mies tuli hiukan aiemmin töistä ja suunnattiin TAYSiin. Miestä harmitti jo valmiiksi, että jos ei päästä lähtemään pääsiäisreissuun vanhempieni luokse :D
Se synnärin vastaanotto oli kyllä karu paikka, ihme kellari. Mies jäi istumaan ja odottamaan käytävälle, kun minut pistettiin 15 minuutiksi käyrille, jossa siis kone piirsi vauvan sydänääniä sekä liikkeitä. Lisäksi hoitaja otti minulta MRS-bakteerinäytteen, joka oli ehkä kamalinta ikinä! Siis miten voi pumpulipuikon työntäminen nenään tuntua niin helkkarin pahalta?! Joo, ja kohta pitäisi muka synnyttää. Eh eh.
Käyrät näyttivät oikein mainioilta, joten pääsin odottamaan lääkäriä miehen seuraan. Hän oli yllättävän tyynenä, ihmetteli lähinnä sitä, miksi siinä odottelutilassa ei ollut mitään miehille suunnattuja lehtiä tai edes telkkari auki, kun siellä selkeästi miehet joutuvat paljon odottelemaan. Todettiin, että täytyy tosiaan pakata miehelle evästä ja lukemista tosipaikkaa varten, muuten siellä tulee hermoraunioksi.
Lääkärille pääsin puolen tunnin odottelun jälkeen. Teki sisätutkimuksen ja otti näytteen, joka oli tietenkin negatiivinen, eli ei lapsivettä. Sisätutkimuksen mukaan kohdun ulkosuu on jo "sormenkärjelle" auki! Lopuksi sain sen palkinnon kaikesta siitä odottelusta, mitä olin toivonutkin: lääkäri ultrasi :) Siellä se meidän Onni-Ilona melskasi villisti ja teki hengitysharjoituksia. Lääkärin mukaan erittäin virkeä ja siro vauva, vähän keskikäyrän alapuolella painoarviollaan 2685g.
Käynnistä siellä jäi meille molemmille positiivinen fiilis! Nyt ehkä vielä vahvemmin tajuaa taas sen, että kohta se tosipaikka tulee. Veikkaan itse, että vauva syntyy 16.4. raskausviikoilla 37+6! Ihan sellainen olo, että ei se enää kauan siellä tule viihtymään.
Ja nyt, kun sanon näin, mennään sinne rv 42+ :D
Tässä vielä faktat neuvolakäynnistä sekä kuva viime viikolta:
rv 36+0
rr 124/64
paino 69,2kg, +653g/vko
sf 31cm
syke 140
liikkeet ++
raivotarjonta
pissa puhdas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun jätät viestin!