Näytetään tekstit, joissa on tunniste esitietolomakkeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste esitietolomakkeet. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Synnytystoiveita

Kai se on pikku hiljaa aika valmistautua synnytykseen, kun täysiaikaisuuden rajaankaan ei ole enää kuin vajaat viisi viikkoa ja laskettuun aikaan vajaat kahdeksan. Toisaalta ne tuntuvat pitkiltä ajoilta, mutta toisaalta taas nämä päivät vilistävät ohi hurjaa vauhtia.

Synnytystähän ei kannata suunnitella liian tarkasti tai pitää suunnitelmista kiinni kynsin ja hampain. Siinä hommassa on nimittäin noita muuttuvia tekijöitä paljon: mikä on äidin ja vauvan tilanne, miten ja millä viikoilla synnytys käynnistyy, millainen kätilö on vastaanotossa tai salissa...

On kuitenkin hyvä miettiä jonkinlaisia toiveita, miten kussakin tilanteessa haluaisi toimittavan. Nämä toiveet olisi myös hyvä saada kätilöiden tietoon. Itsehän täytin Pikkukarhua odottaessani siihen sähköiseen esitietolomakkeeseen i-panaan kaikki toiveeni synnytyksen suhteen, mutta ei niitä ilmeisesti ollut kukaan lukenut. Itsehän en osannut vaatia juuri mitään synnyttämään mennessäni tai synnytyksen aikana, tottelin vain sokeasti kätilöitä. Jälkikäteen harmittaa. Synnytys oli passiivinen, pitkäkestoinen ja päättyikin hieman ikävästi. Olisin ehkä kaivannut enemmän vuorovaikutusta kätilön kanssa, erilaisia ehdotuksia eri tilanteissa.

Tällä kertaa aion kirjoittaa toiveet ylös, myös paperille blogin lisäksi. Mies saa tukihenkilön ominaisuudessa pitää huolta siitä, että toiveeni ainakin esitetään, mikäli tilanne niin sallii/vaatii. Lisäbonuksena toiveeni synnytyksen suhteen tulevat paremmin esille kätilöille myös pelkopoliasiakkuuden ansiosta.

Tosin... sain ajan pelkopolille vasta 3.9., eli silloin on jo rv 37+6! Ei siis passaa synnyttää ennen sitä...


Luonnonmukainen synnytys

Uskon siihen väittämään, että komplikaatioiden määrä vähenee, mitä vähemmän synnytyksen kulkuun puututaan. Tämä tarkoittaa minun kohdallani sitä, että pyrin tällä kertaa välttämään lääkkeitä ja ylimääräisiä toimenpiteitä (sisätutkimukset esimerkiksi) mahdollisuuksien mukaan. Kipuun, rentoutumiseen ja olon mahdollisimman mukavaksi tekemiseen olen etsinyt muita vaihtoehtoja, jotka voisivat sopia juuri minulle. Voihan se olla, että en tykkääkään yhtään esimerkiksi TENS-laitteesta tai jumppapallon päällä istumisesta juuri siinä tilanteessa, mutta ainakin ne ovat vaihtoehtoina kokeiltavissa sitten. Viimeksi minulle ei tarjottu edes suihkua kivunlievitykseen missään vaiheessa, enkä osannut sitä itsekään pyytää.

Viimeksi en ehtinyt tulla niin kipeäksi, että voisin sanoa supistusten olleen sellaisia, etten olisi kestänyt ilman epiduraalia. Otin epiduraalin varmuuden vuoksi, kun mitään muutakaan vaihtoehtoa ei kivunlievitykseen tarjottu, ja kätilöt ilmeisesti toivoivat, että olisin nukkunut muutaman tunnin sen voimalla (en nukkunut silmäystäkään synnytyksen ollessa käynnissä). En siis ole kokeillut liikkumista, jumppapalloa, lämpöpussia, suihkua tai mitään muutakaan luonnonmukaista menetelmää saliin siirtymisen jälkeen. Vastaanotossa liikkuminen helpotti kipua, ja siellä ainakin oli sellainen olo, että pärjään vielä supistusten kanssa.

En pelkää kipua. En nyt varsinaisesti siitä pidäkään, mutta koen synnytyskivun positiivisena kipuna, jonka kanssa voi ja pitää tehdä yhteistyötä. En usko, että pystyn mielikuvaharjoituksiin juuri silloin ("kuvittele, että supistus on kuin aalto, joka vie sinua lähemmäs vauvaa..."), mutta asennoitumalla kipuun oikealla tavalla voi sitä myös kestää paljon paremmin. Ihmisen mieli on voimakas. Pelkkään mielenlujuuteen en tosin luottaisi pelkästään... Siispä:

TENS-LAITE




Transcutaneous Electrical Nerve Stimulation eli ihon kautta tapahtuva sähköinen hermostimulaatio rentouttaa lihaksia ja aktivoi kehon omia kipua lievittäviä mekanismeja. Elektrodilaput kiinnitetään selkään ohjeiden mukaisesti. Laitteen lähettämät impulssit tuntuvat pienenä kihelmöintinä, ja impulssien voimakkuutta pystyy säätelemään omien tuntemusten mukaan. Kokemusten mukaan TENS-laitteen käyttö on kaikkein tehokkainta synnytyksen ensimmäisessä vaiheessa (avautuminen), eikä sen käytöstä ole todettu olevan minkäänlaista haittaa äidille tai vauvalle. Se kannattaa ottaa käyttöön jo kotona, kun synnytys käynnistyy. TENS-laitteen käyttö ei myöskään sulje pois muita kivunlievitysvaihtoehtoja, lukuun ottamatta tietenkin vettä. TENS-laitteen toimintaperiaate on samantyyppinen kuin aquarakkuloiden, joita taas en halua kokeilla.

TENS-laitteita vuokraa muun muassa Aktiivinen Synnytys ry 40€ hintaan. Laitteen saa kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, ja sitä saa pitää synnytykseen saakka, vaikka raskaus menisikin yliajalle. He myös postittavat laitteen muualle Suomeen, mikäli nouto ei ole mahdollinen. Tällöin veloitetaan myös postikulut.

Tampereelta TENS-laitteen saa vuokrattua Tampereen Napapiiriltä (myöskin 40€, kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, laina-aika neljä viikkoa). Aion siis sieltä käydä laitteen vuokraamassa.

Lisätietoa TENS-laitteen käytöstä:
http://www.vauvantai.info/tens-laite/
http://www.aktiivinensynnytys.fi/index.php/vuokrauspalvelut/77-vuokrauspalvelut

VESI

Vesi vanhin voitehista, kuten vanha sananlasku sanoo. Käytin vettä kivunlievitykseen jo ennen synnytyksen käynnistymistä, kun alaselän lihas paukahti jumiin ja kipu oli jäätävää. Suihkun lattialla kontillaan olo kuuman veden virratessa selkään oli ainut, mikä kipuun auttoi silloin. Myös synnytyksen käynnistyttyä kotona suihkussa olo auttoi kipuun paljon. Tällä kertaa toivon siis, että pääsen suihkuun tai hyvällä tuurilla jopa TAYSin uuteen Amor-ammeeseen saamaan kivunlievitystä. TAYSiin on kuulemma remontoitu uusi ja hieno ammehuonekin! Ennen amme oli yhdessä saleista, joten sinne pääseminen oli melkoista arpapeliä. Aion myös olla kotona niin pitkään, kun tuntuu hyvältä, joten vietän varmaan sen ajan pitkälti kylppärissä, ellen ole kiinni TENS-laitteessa. Anteeksi vaan naapurit, kun lotraan vettä litratolkulla...

HOMEOPATIA

Kiinnostuin homeopatian käytöstä synnytyksessä, kun ystäväni kertoi kokemuksiaan. Hän synnytti homeopatian ja ilokaasun avulla esikoisensa vajaa vuosi sitten. Häneltä kuulin myös Helioksen synnytyskitistä (Helios Childbirth), joka sisältää 18 yleisimmin synnytyksessä ja sen jälkeen tarvittavista homeopaattisista valmisteista. Synnytyskitin mukana tulevat myös ohjeet, mutta myös netistä ja kirjallisuudesta löytyy runsaasti ohjeita homeopatian käyttöön. Homeopaatti Satu Järvilehton sivuilla on esitelty selkeästi synnytyskitti ja lääkkeet, sekä minkälaiseen oirekuvaan mitäkin otetaan. Sain myös paljon hyviä neuvoja ystävältäni. Homeopatian käyttö on turvallista, kunhan käyttää alhaisia/oikeita pontesseja lääkettä eikä jatka lääkkeen käyttöä sinnikkäästi, jos vaikutusta ei ole. Myös kätilöille täytyy muistaa mainita, että käyttää homeopaattisia valmisteita, vaikka homeopatian käyttö ei suljekaan pois tavallisten lääkkeiden käyttämistä. Synnytyskitissä olevia lääkkeitä voi käyttää myöhemminkin, esimerkiksi Gelseniumia flunssaan ja Chamomillaa hampaiden puhkeamiseen tai korvakipuun.

Aion käydä tiedustelemassa synnytyskittiä Tampereen Laukontorilla sijaitsevasta Homeopaattisesta Putiikista. Jos heiltä ei sitä löydy tai eivät pysty tilaamaan, niin sitten tilaan Circulum Farmasia oy:lta, josta ystävänikin oli omansa hankkinut. Hinnaksi tulee ~80€. Tuota Homeopaattista Putiikkia minulle suositeltiin kovasti, siellä saa kuulemma todella hyvää asiakaspalvelua!

MUSIIKKI

Musiikki on yksi parhaita rentoutumiskeinoja minulla. Aion koota soittolistan, jolloin voin kuunnella musiikkia kuulokkeilla, sekä myös polttaa pari cd:tä. Saleissa on kannettava cd-soitin, joka toivottavasti toistaa poltettuja läpysköitä... Musiikkia tulee vähän laidasta laitaan: rentoutusmusiikkia, suosikkibiisejä, rajumpaa metallimättöä ja menevää fiilistelymusaa. En tiedä miksi, mutta jostain syystä tuntuu siltä, että Semmareita pitäisi laittaa listalle paljon! Lisäksi siellä tulee olemaan paljon Metallicaa (sinfoniaorkesterin kanssa soitetut versiot kappaleista), Scandinavian Music Groupia sekä Nightwishia (vanhempaa).

LIIKE

Liike lähtee lantiosta, sanoi Marco Bjurströmkin aikoinaan. Kävelemisen lisäksi aion hyödyntää asentoja, joissa saa pyöriteltyä lantiota puolelta toiselle, kuten jumppapallon päällä olemista istuallaan tai nojaten. Uskon myös siihen, että keho kertoo itse, millaista liikettä tulisi tehdä. Jos siis tuntuu siltä, että pitäisi huojua ja heilua puolelta toiselle käsittämättömillä koreografioilla, niin sitten varmaan kannattaa tehdä niin. Sängyssä en suostu makaamaan, ellei ole jostain syystä aivan pakko. Sänkyyn makaamaan joutuminen on yksi suurimmista peloistani tulevan synnytyksen suhteen...

GUA SHA




Gua Sha on perinteistä kiinalaista lääketiedettä. Gua Sha -kivellä tai luulastalla/ -kammalla kaavitaan (öljyttyä) selän ihoa ylhäältä alas ja molemmin puolin. Guashaus elvyttää verenkiertoa ja avaa tehokkkaasti hiusverisuonia. Kaapimisen myötä iholle alkaa piirtyä punaisia pisteitä, jotka kertovat, missä kohdin kipu on. Näitä pisteitä voi sitten erikseen vielä hieroa käsin kipua lievittääkseen. Ystäväni käytti Gua Sha -kampaa edellisen synnytyksen käynnistelyyn, tosin siitä ei silloin tainnut olla juurikaan hyötyä. Selkä oli hurjan näköinen sen jälkeen! Vaikka synnytys ei käynnistynytkään, niin guashaus rentoutti ihanasti. Kaapimiseen kelpaa halvempikin väline, esimerkiksi pyöreäreunainen hillopurkin kansi. Itse aion hankkia Gua Sha -kamman, jos jostain sellaisen löydän. Ystävä vinkkasi, että oli ainakin joskus bongannut niitä Ruohonjuuresta...

Ystäväni opettaa miestä käyttämään Gua Shaa, jotta tällä on sitten homma hallussa tosipaikan tullen. Myös jotkut kätilöt osaavat käyttää Gua Shaa, mutta sen varaan ei tietenkään uskalla laskea.

Lisätietoja Gua Shasta:
http://voimaannuttavasynnytys.blogspot.fi/2009/11/gua-shaa-kipuun.html
http://www.akuvire.com/10

HIERONTA

Mies saattaa myös päästä perinteisiin hieromishommiin. Hiukan veikkaan, että en saata kestää miehen kosketusta synnytyksessä, jolloin myös tuo Gua Sha saattaa jäädä käyttämättä... mutta se optio on ainakin oltava, että mies hieroo ja painelee  tarpeen vaatiessa. Kätilöystäväni on luvannut pitää meille briiffausta niistä kaikista tempuista, millä isä voi helpottaa synnyttäjän oloa. Niitä onkin hyvä käydä läpi etukäteen, ettei mies ole sitten sormi suussa h-hetkellä ja meitsi pinna kireällä rääkymässä sekavia ohjeita...

Lisätietoa hieronnasta synnytyksessä:
http://www.babyidea.fi/aidille/hieronnasta.html

VALAISTUS

Toivon, että salissa olisi hämärä valaistus. Vihaan normaalistikin kaikenlaista loisteputkivalaistusta yli kaiken, mutta synnytyssalissa nämä valot vielä korostavat sen paikan karua ympäristöä. Kynttilöitähän saliin ei saa tuoda, mutta saatamme hankkia led-tuikkuja tuomaan tunnelmaa. Tällaisilla pienilläkin yksityiskohdilla voi olla merkitystä rentoutumisen kannalta, vaikka ei uskoisi. Mitä rennompi äiti on synnytyksessä, sitä helpompi kropan on tehdä työtään, johon se on luotu.

SUKAT

En aio pukea sairaalan sukkia jalkaan. Ihan sama, vaikka niistä saisikin ponnistaessa hyvin kiinni, mutta ne ovat inhottavat! Aion pakata sairaalakassiin parit mukavat omat sukat (pitkävartiset ja lyhytvartiset), kiristämättömät mutta kuitenkin sellaiset, jotka pysyvät jalassa... toisin kuin sairaalasukat! Saatan myös olla ilman sukkia kokonaan.

PONNISTUSASENTO

Puoli-istuvassa asennossa synnyttäminen on luonnotonta, mutta silti tätä asentoa käytetään paljon ja siihen ohjataan hanakasti. Puoli-istuva asento tarjoaa kyllä kätilöille ergonomisimman työskentelyasennon ja hyvät näkymät, mutta tällöin jää hyödyntämättä luonnon oma vauhdituskeino vauvan ulos tulemiseksi: painovoima. Puoli-istuvassa asennossa äiti istuu oman häntäluunsa päällä, estää sitä avautumasta ja tekemästä tilaa lantioon. Jos synnytys sujuu muuten hyvin, eikä estettä erilaisten asentojen kokeilemiselle ole, kannattaisi synnyttäjän kuunnella omaa kehoaan. Asento saattaa löytyä ihan luonnostaan.

Minulla on kokemusta kylkimakuu- sekä puoli-istuvasta asennosta synnytyksessä. Kylkimakuu vielä menetteli, mutta puoli-istuvasta en pitänyt. Laitoin jo viimeksi toivelistalle jakkaran, mutta tilanne ei loppupeleissä sallinut kovin monimutkaisia ponnistusentoja, kun oli kiire saada lapsi ulos. Tälläkin kertaa toivon jakkaraa, mutta voisin myös kokeilla polviseisontaa.

Lisätietoa ponnistusasennoista:
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=245

*****************************************
Jo tämän toivelistan kirjoittaminen on ollut terapeuttista ja lievittänyt synnytykseen liittyvää ahdistusta. Suosittelen siis lämpimästi! Aion käydä tämän listan Miehen kanssa läpi pian, jotta hänkin on kartalla ja saa myös tuoda esille niitä asioita, mitkä häntä tulevassa synnytyksessä pelottavat tai jännittävät. Nähtäväksi jää, ehtiikö edellisellä kerralla mukana ollut ystävämme doulaksi tällä kertaa. Nyt meillä on kuitenkin paljon suurempi luottamus siihen, että Mies kykenee olemaan synnytyksessä mukana, eikä sen puoleen tarvitse jännittää. Ystävän tarjoama tuki meille molemmille on silti iso plussa, joten toivottavasti hän ehtii mukaan.




lauantai 26. marraskuuta 2011

17+0 ja neuvolakäynnin satoa

Tänään poksuu 17+0! Kohti raskausviikkoa 18 :)

Torstaina oli neuvolakäynti. Mies oli mukana, tietenkin ;) Saatiin salasana "i-panaan", sähköiseen esitietolomakkeeseen, joka pitää täyttää ennen synnytykseen menoa. Synnytykseen ei siis enää lähetetä neuvolasta, vaan immeiset saavat itse lähettää itsensä. Tällaiselle nörtille se sopii vallan mainiosti, mutta toisaalta on ikävää, että kaikki palvelut siirretään nykyään nettiin ja omalle vastuulle. Entäs sitten, kun ei osaa kunnolla käyttää nettiä eikä välttämättä ymmärrä kaikkea?

Kaikki arvot olivat kohdillaan ja pissa puhdas. Mikäs tässä on odotellessa!

rv 16+5
Hb 126 (134)
RR 120/70 (115/59)
Paino 59.1kg (56.9kg)
Muutos/vko + 233g
Sikiön syke 135

Suluissa edellisen eli ensimmäisen neuvolakäynnin arvot raskausviikolta 7+6.

En ole vielä tuntenut paljon liikkeitä. Välillä tuntuu pientä läpätystä ja väpätystä, mutta hyvin satunnaisesti. Odottelen rauhassa, koska se istukka on tosiaan etuseinässä ja muutenkin voi olla vaikeaa tunnistaa liikkeitä näin esikoista odotellessa.

Suppareita ei ole enää tuntunut, mutta sen sijaan päänsärystä on tullut miltei jokapäiväinen vieras. Sekin on kuulema normaalia näillä viikoilla. Sanoivat neuvolassa, että mikäli suppareita taas ilmaantuu, niin pitäisi sitten aika herkästi hakea saikkua. Toivottavasti ei tule enää. Ja onneksi kohta on piiiiiitkä joululoma, jolla saa levätä.

Joululomalla pitäisi myös käydä suuhygienistilla (viime kerrasta onkin aikaa... 7 vuotta?) sekä uudestaan neuvolassa. Neuvolan täti vitsaili, että tervetuloa vaan heti joulunpyhien jälkeen (28.12.) puntarille ;) Voi olla, että tänäjouluna jää herkuttelu vähemmälle, kun ei tuo suklaa maistu enää. Bataattilaatikkoa saattaapi mennä useampi tuokkonen :P

TJ 23 rakenneultraan! Aiotaan siis kysäistä tulokkaan sukupuolta, mutta ei varmaankaan kerrota sitä sitten kenellekään. Appivanhemmat sanoivatkin tuossa, etteivät halua tietää sukupuolta etukäteen. Tällä hetkellä on itsellä ihan tyttöolo, mutta se voinee vielä muuttua matkan varrella.

Olen uponnut yhdistelmävaunusuohon! En todellakaan tiedä, mitkä vaunut sitä hommaisi! Toivoisin vaunuilta, että niissä olisi isot etupyörät (poissulkee Brion Singit), turvakaukalon liittämismahdollisuus, heittoaisa ja tilava tavarakori. Nämä Gessleinit kiinnostaisivat tällä hetkellä eniten, mutta onhan tuo hinta vähän suolainen... vai onko? Miehen mielestä on, minusta hyviin vaunuihin kannattaa panostaa. Muut tarvikkeet voi ostaa sitten halvemmalla.

Ja lopuksi vielä mahakuvaa tältä viikolta! Nyt alkaa tosiaan jo tuntea itseään raskaana olevaksi!

rv 16+5 / 24.11.11.


                                        rv 14+5                                                        rv 16+5

maanantai 5. syyskuuta 2011

4+5 vai 5+4? Ja banaanit haisee.

Olen tässä arponut rakkaalla ystävälläni raskauslaskurilla (http://www.vau.fi/Laskurit/raskauslaskuri/) mahdollisia raskausviikkoja. Kyllä tässä nyt vähintään viies viikko alkaa olla lopuillaan ja aikaisintaan sitten kuudennen puoliväli. Tämä viikkoasia kun nyt olisi tärkeää tietää, että a) osaisi varata alkuraskauden ultran yksityiseltä, mikäli neuvolasta ei siihen ohjata ja b) osaisi laskea, milloin ollaan varmemmilla vesillä. Alkuraskauden ultraa suositellaan 7+ viikoilla, jolloin on mahdollista saada kuuluviin sydämen syke. Aikaisemminkin sen voi saada kuulumaan, mutta aika turhauttavaa maksaa mansikoita siitä, että ei kuule sydäntä. Siinähän sitten panikoit toisen syrämen puolesta.

Kotona odotti paksu kirje neuvolasta. Onni-Ilona oli koko päivän kiusannut valtavalla turvotuksella (kyllä, näytän jo nyt raskaana olevalta) sekä nipistelyillä alavatsaan, joten olinkin ansainnut jotain kivaa asian tiimoilta. Laittoivat esitietolomakkeet täytettäväksi ensimmäistä neuvolakäyntiä varten. Molemmilta vanhemmilta kartoitetaan terveydentilaa, syömis-, juomis- ja liikuntatapoja. Kivaa päästä täyttämään! Oikeasti! Ainoastaan yhdessä kohdassa tuli hirveä blokki: Milloin kuukautisesi alkoivat? Enhän minä muista. 13? 14? Jotain sellaista. Hyi, miten olen voinut joskus käyttää siteitä ja tamponeita? Kuukuppi rocks!

Alkuraskauden ultraan tuli kutsu samassa, se olisi sitten 20.10. Ihan sikamaisenliianpitkäaika. Maksakoon vaan yksityisellä, mutta jos sillä saa estettyä hermoromahduksen niin... eiköhän mieskin siitä ilosta maksa.

Tein muuten huvikseni eilen (joo, uskokoon ken tahtoo) samanlaisen markettitestin, millä sain ensimmäisen haamuplussan viisi päivää aiemmin. Nyt viiva näytti jo oikein hyvältä!

4.9.11

Oireet ovat kyllä vahvistuneet pikku hiljaa. Tänään esimerkiksi työkaverin vieressä avaama banaani sai aikaan lievän kuvotuskohtauksen. Ikinä ei ole banaani haissut niin voimakkaalle ja pahalle. Tissit tuntuu kävellessä ihan megalomaanisilta, ihan kuin ne heiluisivat WHUM WHUM WHUM edestakaisin. Minut oikeasti tuntevat kyllä tietävät, etteivät meikeläisen daisarit paljon mihinkään suuntaan liiku, vaikka päällään seisoisi... ;) Väsyttää armottomasti, haukottaa koko ajan ja aivastelen jatkuvasti. Maitoa tekee ihan himona mieli koko ajan edelleenkin. Oi, kun saisi oikein kylmän huurteisen nyt!

Voi, kun tämä alkuaika menisi nyt vaan nopeasti. Jokainen veretön päivä tuntuu voitolta. Uskomattoman ihanalta, uskomattoman pelottavalta.

Voisikohan töissä syödä lounaaksi popcornia?