Synnytystoiveita

Kai se on pikku hiljaa aika valmistautua synnytykseen, kun täysiaikaisuuden rajaankaan ei ole enää kuin vajaat viisi viikkoa ja laskettuun aikaan vajaat kahdeksan. Toisaalta ne tuntuvat pitkiltä ajoilta, mutta toisaalta taas nämä päivät vilistävät ohi hurjaa vauhtia.

Synnytystähän ei kannata suunnitella liian tarkasti tai pitää suunnitelmista kiinni kynsin ja hampain. Siinä hommassa on nimittäin noita muuttuvia tekijöitä paljon: mikä on äidin ja vauvan tilanne, miten ja millä viikoilla synnytys käynnistyy, millainen kätilö on vastaanotossa tai salissa...

On kuitenkin hyvä miettiä jonkinlaisia toiveita, miten kussakin tilanteessa haluaisi toimittavan. Nämä toiveet olisi myös hyvä saada kätilöiden tietoon. Itsehän täytin Pikkukarhua odottaessani siihen sähköiseen esitietolomakkeeseen i-panaan kaikki toiveeni synnytyksen suhteen, mutta ei niitä ilmeisesti ollut kukaan lukenut. Itsehän en osannut vaatia juuri mitään synnyttämään mennessäni tai synnytyksen aikana, tottelin vain sokeasti kätilöitä. Jälkikäteen harmittaa. Synnytys oli passiivinen, pitkäkestoinen ja päättyikin hieman ikävästi. Olisin ehkä kaivannut enemmän vuorovaikutusta kätilön kanssa, erilaisia ehdotuksia eri tilanteissa.

Tällä kertaa aion kirjoittaa toiveet ylös, myös paperille blogin lisäksi. Mies saa tukihenkilön ominaisuudessa pitää huolta siitä, että toiveeni ainakin esitetään, mikäli tilanne niin sallii/vaatii. Lisäbonuksena toiveeni synnytyksen suhteen tulevat paremmin esille kätilöille myös pelkopoliasiakkuuden ansiosta.

Tosin... sain ajan pelkopolille vasta 3.9., eli silloin on jo rv 37+6! Ei siis passaa synnyttää ennen sitä...


Luonnonmukainen synnytys

Uskon siihen väittämään, että komplikaatioiden määrä vähenee, mitä vähemmän synnytyksen kulkuun puututaan. Tämä tarkoittaa minun kohdallani sitä, että pyrin tällä kertaa välttämään lääkkeitä ja ylimääräisiä toimenpiteitä (sisätutkimukset esimerkiksi) mahdollisuuksien mukaan. Kipuun, rentoutumiseen ja olon mahdollisimman mukavaksi tekemiseen olen etsinyt muita vaihtoehtoja, jotka voisivat sopia juuri minulle. Voihan se olla, että en tykkääkään yhtään esimerkiksi TENS-laitteesta tai jumppapallon päällä istumisesta juuri siinä tilanteessa, mutta ainakin ne ovat vaihtoehtoina kokeiltavissa sitten. Viimeksi minulle ei tarjottu edes suihkua kivunlievitykseen missään vaiheessa, enkä osannut sitä itsekään pyytää.

Viimeksi en ehtinyt tulla niin kipeäksi, että voisin sanoa supistusten olleen sellaisia, etten olisi kestänyt ilman epiduraalia. Otin epiduraalin varmuuden vuoksi, kun mitään muutakaan vaihtoehtoa ei kivunlievitykseen tarjottu, ja kätilöt ilmeisesti toivoivat, että olisin nukkunut muutaman tunnin sen voimalla (en nukkunut silmäystäkään synnytyksen ollessa käynnissä). En siis ole kokeillut liikkumista, jumppapalloa, lämpöpussia, suihkua tai mitään muutakaan luonnonmukaista menetelmää saliin siirtymisen jälkeen. Vastaanotossa liikkuminen helpotti kipua, ja siellä ainakin oli sellainen olo, että pärjään vielä supistusten kanssa.

En pelkää kipua. En nyt varsinaisesti siitä pidäkään, mutta koen synnytyskivun positiivisena kipuna, jonka kanssa voi ja pitää tehdä yhteistyötä. En usko, että pystyn mielikuvaharjoituksiin juuri silloin ("kuvittele, että supistus on kuin aalto, joka vie sinua lähemmäs vauvaa..."), mutta asennoitumalla kipuun oikealla tavalla voi sitä myös kestää paljon paremmin. Ihmisen mieli on voimakas. Pelkkään mielenlujuuteen en tosin luottaisi pelkästään... Siispä:

TENS-LAITE

Transcutaneous Electrical Nerve Stimulation eli ihon kautta tapahtuva sähköinen hermostimulaatio rentouttaa lihaksia ja aktivoi kehon omia kipua lievittäviä mekanismeja. Elektrodilaput kiinnitetään selkään ohjeiden mukaisesti. Laitteen lähettämät impulssit tuntuvat pienenä kihelmöintinä, ja impulssien voimakkuutta pystyy säätelemään omien tuntemusten mukaan. Kokemusten mukaan TENS-laitteen käyttö on kaikkein tehokkainta synnytyksen ensimmäisessä vaiheessa (avautuminen), eikä sen käytöstä ole todettu olevan minkäänlaista haittaa äidille tai vauvalle. Se kannattaa ottaa käyttöön jo kotona, kun synnytys käynnistyy. TENS-laitteen käyttö ei myöskään sulje pois muita kivunlievitysvaihtoehtoja, lukuun ottamatta tietenkin vettä. TENS-laitteen toimintaperiaate on samantyyppinen kuin aquarakkuloiden, joita taas en halua kokeilla.

TENS-laitteita vuokraa muun muassa Aktiivinen Synnytys ry 40€ hintaan. Laitteen saa kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, ja sitä saa pitää synnytykseen saakka, vaikka raskaus menisikin yliajalle. He myös postittavat laitteen muualle Suomeen, mikäli nouto ei ole mahdollinen. Tällöin veloitetaan myös postikulut.

Tampereelta TENS-laitteen saa vuokrattua Tampereen Napapiiriltä (myöskin 40€, kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, laina-aika neljä viikkoa). Aion siis sieltä käydä laitteen vuokraamassa.

Lisätietoa TENS-laitteen käytöstä:
http://www.vauvantai.info/tens-laite/
http://www.aktiivinensynnytys.fi/index.php/vuokrauspalvelut/77-vuokrauspalvelut

VESI

Vesi vanhin voitehista, kuten vanha sananlasku sanoo. Käytin vettä kivunlievitykseen jo ennen synnytyksen käynnistymistä, kun alaselän lihas paukahti jumiin ja kipu oli jäätävää. Suihkun lattialla kontillaan olo kuuman veden virratessa selkään oli ainut, mikä kipuun auttoi silloin. Myös synnytyksen käynnistyttyä kotona suihkussa olo auttoi kipuun paljon. Tällä kertaa toivon siis, että pääsen suihkuun tai hyvällä tuurilla jopa TAYSin uuteen Amor-ammeeseen saamaan kivunlievitystä. TAYSiin on kuulemma remontoitu uusi ja hieno ammehuonekin! Ennen amme oli yhdessä saleista, joten sinne pääseminen oli melkoista arpapeliä. Aion myös olla kotona niin pitkään, kun tuntuu hyvältä, joten vietän varmaan sen ajan pitkälti kylppärissä, ellen ole kiinni TENS-laitteessa. Anteeksi vaan naapurit, kun lotraan vettä litratolkulla...

HOMEOPATIA

Kiinnostuin homeopatian käytöstä synnytyksessä, kun ystäväni kertoi kokemuksiaan. Hän synnytti homeopatian ja ilokaasun avulla esikoisensa vajaa vuosi sitten. Häneltä kuulin myös Helioksen synnytyskitistä (Helios Childbirth), joka sisältää 18 yleisimmin synnytyksessä ja sen jälkeen tarvittavista homeopaattisista valmisteista. Synnytyskitin mukana tulevat myös ohjeet, mutta myös netistä ja kirjallisuudesta löytyy runsaasti ohjeita homeopatian käyttöön. Homeopaatti Satu Järvilehton sivuilla on esitelty selkeästi synnytyskitti ja lääkkeet, sekä minkälaiseen oirekuvaan mitäkin otetaan. Sain myös paljon hyviä neuvoja ystävältäni. Homeopatian käyttö on turvallista, kunhan käyttää alhaisia/oikeita pontesseja lääkettä eikä jatka lääkkeen käyttöä sinnikkäästi, jos vaikutusta ei ole. Myös kätilöille täytyy muistaa mainita, että käyttää homeopaattisia valmisteita, vaikka homeopatian käyttö ei suljekaan pois tavallisten lääkkeiden käyttämistä. Synnytyskitissä olevia lääkkeitä voi käyttää myöhemminkin, esimerkiksi Gelseniumia flunssaan ja Chamomillaa hampaiden puhkeamiseen tai korvakipuun.

Aion käydä tiedustelemassa synnytyskittiä Tampereen Laukontorilla sijaitsevasta Homeopaattisesta Putiikista. Jos heiltä ei sitä löydy tai eivät pysty tilaamaan, niin sitten tilaan Circulum Farmasia oy:lta, josta ystävänikin oli omansa hankkinut. Hinnaksi tulee ~80€. Tuota Homeopaattista Putiikkia minulle suositeltiin kovasti, siellä saa kuulemma todella hyvää asiakaspalvelua!

MUSIIKKI

Musiikki on yksi parhaita rentoutumiskeinoja minulla. Aion koota soittolistan, jolloin voin kuunnella musiikkia kuulokkeilla, sekä myös polttaa pari cd:tä. Saleissa on kannettava cd-soitin, joka toivottavasti toistaa poltettuja läpysköitä... Musiikkia tulee vähän laidasta laitaan: rentoutusmusiikkia, suosikkibiisejä, rajumpaa metallimättöä ja menevää fiilistelymusaa. En tiedä miksi, mutta jostain syystä tuntuu siltä, että Semmareita pitäisi laittaa listalle paljon! Lisäksi siellä tulee olemaan paljon Metallicaa (sinfoniaorkesterin kanssa soitetut versiot kappaleista), Scandinavian Music Groupia sekä Nightwishia (vanhempaa).

LIIKE

Liike lähtee lantiosta, sanoi Marco Bjurströmkin aikoinaan. Kävelemisen lisäksi aion hyödyntää asentoja, joissa saa pyöriteltyä lantiota puolelta toiselle, kuten jumppapallon päällä olemista istuallaan tai nojaten. Uskon myös siihen, että keho kertoo itse, millaista liikettä tulisi tehdä. Jos siis tuntuu siltä, että pitäisi huojua ja heilua puolelta toiselle käsittämättömillä koreografioilla, niin sitten varmaan kannattaa tehdä niin. Sängyssä en suostu makaamaan, ellei ole jostain syystä aivan pakko. Sänkyyn makaamaan joutuminen on yksi suurimmista peloistani tulevan synnytyksen suhteen...

GUA SHA

Gua Sha on perinteistä kiinalaista lääketiedettä. Gua Sha -kivellä tai luulastalla/ -kammalla kaavitaan (öljyttyä) selän ihoa ylhäältä alas ja molemmin puolin. Guashaus elvyttää verenkiertoa ja avaa tehokkkaasti hiusverisuonia. Kaapimisen myötä iholle alkaa piirtyä punaisia pisteitä, jotka kertovat, missä kohdin kipu on. Näitä pisteitä voi sitten erikseen vielä hieroa käsin kipua lievittääkseen. Ystäväni käytti Gua Sha -kampaa edellisen synnytyksen käynnistelyyn, tosin siitä ei silloin tainnut olla juurikaan hyötyä. Selkä oli hurjan näköinen sen jälkeen! Vaikka synnytys ei käynnistynytkään, niin guashaus rentoutti ihanasti. Kaapimiseen kelpaa halvempikin väline, esimerkiksi pyöreäreunainen hillopurkin kansi. Itse aion hankkia Gua Sha -kamman, jos jostain sellaisen löydän. Ystävä vinkkasi, että oli ainakin joskus bongannut niitä Ruohonjuuresta...

Ystäväni opettaa miestä käyttämään Gua Shaa, jotta tällä on sitten homma hallussa tosipaikan tullen. Myös jotkut kätilöt osaavat käyttää Gua Shaa, mutta sen varaan ei tietenkään uskalla laskea.

Lisätietoja Gua Shasta:
http://voimaannuttavasynnytys.blogspot.fi/2009/11/gua-shaa-kipuun.html
http://www.akuvire.com/10

HIERONTA

Mies saattaa myös päästä perinteisiin hieromishommiin. Hiukan veikkaan, että en saata kestää miehen kosketusta synnytyksessä, jolloin myös tuo Gua Sha saattaa jäädä käyttämättä... mutta se optio on ainakin oltava, että mies hieroo ja painelee  tarpeen vaatiessa. Kätilöystäväni on luvannut pitää meille briiffausta niistä kaikista tempuista, millä isä voi helpottaa synnyttäjän oloa. Niitä onkin hyvä käydä läpi etukäteen, ettei mies ole sitten sormi suussa h-hetkellä ja meitsi pinna kireällä rääkymässä sekavia ohjeita...

Lisätietoa hieronnasta synnytyksessä:
http://www.babyidea.fi/aidille/hieronnasta.html

VALAISTUS

Toivon, että salissa olisi hämärä valaistus. Vihaan normaalistikin kaikenlaista loisteputkivalaistusta yli kaiken, mutta synnytyssalissa nämä valot vielä korostavat sen paikan karua ympäristöä. Kynttilöitähän saliin ei saa tuoda, mutta saatamme hankkia led-tuikkuja tuomaan tunnelmaa. Tällaisilla pienilläkin yksityiskohdilla voi olla merkitystä rentoutumisen kannalta, vaikka ei uskoisi. Mitä rennompi äiti on synnytyksessä, sitä helpompi kropan on tehdä työtään, johon se on luotu.

SUKAT

En aio pukea sairaalan sukkia jalkaan. Ihan sama, vaikka niistä saisikin ponnistaessa hyvin kiinni, mutta ne ovat inhottavat! Aion pakata sairaalakassiin parit mukavat omat sukat (pitkävartiset ja lyhytvartiset), kiristämättömät mutta kuitenkin sellaiset, jotka pysyvät jalassa... toisin kuin sairaalasukat! Saatan myös olla ilman sukkia kokonaan.

PONNISTUSASENTO

Puoli-istuvassa asennossa synnyttäminen on luonnotonta, mutta silti tätä asentoa käytetään paljon ja siihen ohjataan hanakasti. Puoli-istuva asento tarjoaa kyllä kätilöille ergonomisimman työskentelyasennon ja hyvät näkymät, mutta tällöin jää hyödyntämättä luonnon oma vauhdituskeino vauvan ulos tulemiseksi: painovoima. Puoli-istuvassa asennossa äiti istuu oman häntäluunsa päällä, estää sitä avautumasta ja tekemästä tilaa lantioon. Jos synnytys sujuu muuten hyvin, eikä estettä erilaisten asentojen kokeilemiselle ole, kannattaisi synnyttäjän kuunnella omaa kehoaan. Asento saattaa löytyä ihan luonnostaan.

Minulla on kokemusta kylkimakuu- sekä puoli-istuvasta asennosta synnytyksessä. Kylkimakuu vielä menetteli, mutta puoli-istuvasta en pitänyt. Laitoin jo viimeksi toivelistalle jakkaran, mutta tilanne ei loppupeleissä sallinut kovin monimutkaisia ponnistusentoja, kun oli kiire saada lapsi ulos. Tälläkin kertaa toivon jakkaraa, mutta voisin myös kokeilla polviseisontaa.

Lisätietoa ponnistusasennoista:
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=245

*****************************************

Jo tämän toivelistan kirjoittaminen on ollut terapeuttista ja lievittänyt synnytykseen liittyvää ahdistusta. Suosittelen siis lämpimästi! Aion käydä tämän listan Miehen kanssa läpi pian, jotta hänkin on kartalla ja saa myös tuoda esille niitä asioita, mitkä häntä tulevassa synnytyksessä pelottavat tai jännittävät. Nähtäväksi jää, ehtiikö edellisellä kerralla mukana ollut ystävämme doulaksi tällä kertaa. Nyt meillä on kuitenkin paljon suurempi luottamus siihen, että Mies kykenee olemaan synnytyksessä mukana, eikä sen puoleen tarvitse jännittää. Ystävän tarjoama tuki meille molemmille on silti iso plussa, joten toivottavasti hän ehtii mukaan.

Pettymyksiä ja löytöjä luonnonkosmetiikkarintamalta

Olen ehtinyt häpeällisen vähän perehtyä luonnonkosmetiikkaan, vaikka niin intoa puhkuen lähdinkin tutustumaan siihen. Taloutemme on ajautunut totaaliseen kriisiin miehen jäätyä työttämäksi, joten uusia tuotteita ei ole ollut mahdollista hankkia. Nämä muutamat harhaostoksetkin harmittavat paljon, niihin meni kuitenkin melkoisesti rahaa.

Mitkä tuotteet ovat osoittautuneet toimiviksi?

Kuva lainattu Ekolon sivuilta

Mádaran GLoss&Vibrance -shampoon ostin kyllästyttyäni tuusaamaan tahmaavalla ja tunkkaisen hajun hiuksiin jättävällä palashampoolla. Shampoo on vegaaninen ja Ecocert -sertifioitu. 99% raaka-aineista on luonnollista alkuperää ja 5% raaka-aineista luomutuotantoa.

Hiuksista tulee puhtaat, ilmavat ja hyväntuoksuiset. Näin talvisaikaan on havaittavissa sähköisyyttä, mutta hiukset eivät ole muuttuneet kuiviksi korpuiksi, vaikka en käytä mitään hoitoainetta. Jopa latvat tuntuvat pehmeiltä! Hiukset ovat pysyneet yllättävän terveen (kiiltävän) näköisinä ilman hoitoainettakin. Hiuspohja tuntuu rauhoittuneen, eivätkä hiukset rasvoitu supernopeasti, kuten viime raskauden aikana tuppasi käymään. Shampoo ei tuoksu liian voimakkaasti pesun aikana, mikä on ollut tässä hajuyliherkkyydessä suurta plussaa.

Kuva lainattu Frantsilan sivuilta

Sain pikkusiskolta synttärilahjaksi Frantsilan Kehäkukkavoidetta. Sen sanotaan olevan "ihokudosta uudistava ja elvyttävä kotimainen luonnonmukaisista yrteistä valmistettu kevyt kasvo- ja hoitovoide". Herkkä, pintakuiva (talvisin rutikuiva) mutta kuitenkin nopeasti rasvoittuva ihoni on tykännyt tästä tuotteesta. Voide kosteuttaa tehokkaasti, mutta imeytyy kuitenkin nopeasti jättäen ihon mattapintaiseksi. Olen käyttänyt tätä myös lapsen kuivalle iholle. Frantsilan sivuilla mainitaan, että tätä voi myös käyttää hilseen ja vaginahiivan karkoitukseen! Mielenkiintoista. Hiukan hintava tuote, mutta vaikuttaa kovin riittoisalta ja muutenkin hintansa arvoiselta tuotteelta. Iso plussa on tietenkin kotimaisuus ja tässä tapauksessa "lähituotanto", sillä Frantsilan tila on Hämeenkyrössä. Aion käydä tutustumassa Frantsilan tilaan ja erityisesti sen kasvisravintolaan kesällä.

Frantsilan elvyttävä yrttisavinaamio lunasti myös paikkansa kosmetiikkahyllystäni. Sain tämän tuotteen kaupanpäällisiksi ostettuani tolkuttomat määrät tuotteita Ruohonjuuresta. Naamion luvataan elvyttävän, syväpuhdistavan, tasapainottavan sekä rauhoittavan ihoa. Kovia lupauksia siis! Kovin suuria eroja naamioiden käytön jälkeen en ole koskaan ihossani huomannut, mutta tämä tuntui ainakin miellyttävältä käyttää. Iho ei kiristänyt tai punoittanut (=ärtynyt), kuten monien syväpuhdistusta lupaavien tuotteiden jälkeen. Myöskään käytön aikana en huomannut pistelyä, kutinaa tai kuumotusta, mitä joskus naamiot ovat aiheuttaneet.

Kuvat lainattu Ekolon sivuilta

Rakkaat ystäväni olivat hommanneet minulle synttärilahjaksi 30€ lahjakortin Ruohonjuureen. Mainio lahja! Olin nimittäin odottanut innokkaasti, että pääsisin hommaamaan luonnonkosmetiikkaa olevat putsarit. Pitkään liikkeessä kierreltyäni päädyin jälleen Mádaran tuotteisiin: syväpuhdistusvaahtoon sekä tasapainottavaan kasvoveteen. Puhdistukseen valitsen vaahdon mielummin kuin puhdistusmaidon, sillä en pidä puhdistusmaidon jättämästä tunteesta iholla. Olen ehkä tottunut pesemään ihon liian natisevan puhtaaksi, mutta puhdistusmaidon jättämä kalvo saa ihon tuntumaan yhä likaiselta. Monesti maidot eivät myöskään putsaa ihoani riittävän hyvin, vaikka olisivatkin parempi vaihtoehto herkälle iholle.

Syväpuhdistusvaahto lupaa puhdistaa iholta meikin ja lian tehokkaasti kuitenkin kuivattamatta sitä. Tarkoitettu kaikille ihotyypeille. Tuote on vegaaninen ja Ecocert -sertifioitu, 100% raaka-aineista on luonnollista alkuperää ja 13% luomutuotantoa. Olen ollut tyytyväinen puhdistusvaahtoon, tosin en ole yrittänyt putsata sillä tavallista meikkipuuteria, jonka kunnolliseen poistamiseen vaaditaan vähintäänkin tärpättiä (eli olen käyttänyt Cliniquen putsaria ja naama ei todellakaan kiitä). Muun meikin se kuitenkin poistaa tehokkaasti. Iho jää puhtaan ja raikkaan tuntuiseksi, mutta sitä ei kirvele, kuumota tai kiristä. Täydellistä!

Tasapainottava kasvovesi on tarkoitettu normaalille ja sekaiholle. Se lupaa virkistää ihoa syvältä, tasapainottaa ihon rasvoittuvia ja kuivia alueita sekä ihon PH:ta ja supistaa ihohuokosia. 99% raaka-aineista on luonnollista alkuperää ja 21% luomutuotantoa. Kasvovesi on pitänyt lupauksensa: iho on rasvoittunut huomattavasti vähemmän kuin muita putsareita käyttäessäni, vaikka raskaus saa ihon rasvoittumaan entistä villimmin. Lisäksi kireät talvipakkaset ovat yleensä saaneet kasvojen ihon järkyttävän pintakuivaan kuntoon, mutta nyt olen välttynyt pahimmalta ihon hilseilyltä. Iho tuntuu nimenomaan tasapainoiselta nyt, sillä olen ennen taistellut rasvaisuutta vastaan tuotteilla, jotka ovat samalla myös olleet liian tujuja herkälle, couperoottiselle iholleni.

...Ja ne suuret pettymykset...

Kuva lainattu Ekolon sivuilta

Epätoivoinen yritykseni löytää kookosöljyn tilalle luonnonmukainen dödö johti valtavaan hikiläikkäkatastrofiin. Ostin Ruohonjuuresta Urtekramin Deo Crystal -Aloe Veran kokeiluun. Dödö on vegaaninen, eläinkokeeton ja Ecocert -sertifioitu. Hikoiluasteeni on tällä hetkellä valtava. Hikeä tulee litratolkulla, tai siltä minusta ainakin tuntuu, ja se on myös alkanut haista pistävältä. Miehen hieltä! Kiitos raskaushormonien. En oikeastaan huomannut mitään vaikutusta tällä dödöllä, sama kuin vettä olisi kainaloihin laittanut. Sopisi varmasti vähän hikoilevalle ihmiselle, jonka hiki ei haise. Harmittaa, kun näitä hygieniatuotteita harvemmin saa edes lahjoitettua etiäpäin.

Jouduin muuten turvautumaan jälleen Garnierin dödöön, olisiko ollut joku Mineral Sensitive. Ei muuten pitänyt sekään, yhtenäkin päivänä hikiläikkä ylettyi miltei kyynärpäähän saakka. Todella ällöttävää. Jouduin ostamaan Nivean stickin, joka toimi viime raskauden aikana ja toimii suht hyvin nytkin, tosin täysin kuivana ei pidä sekään. Ihanaa olla tällainen hikoileva porsas!

Kuva lainattu Jolien sivuilta

Vaikka odotukset eivät olleetkaan kovin korkealla luonnonmukaisen ripsarin suhteen, oli tämä Terre d'Ocin ripsiväri Noir Bengale silti pettymys. Olin lukenut siitä paljon kehuja, mutta toisaalta ripset ja niiden käyttäytyminen eri ripsareiden suhteen ovat tietenkin yksilöllisiä. Tämä ripsari lupaa pidentää ja paksuntaa ripsiä sekä samalla kosteuttaa niitä. Lisäksi luvataan erittäin hyvä pysyvyys. 98% raaka-aineista on luonnollista alkuperää ja 54% luomua. Minulla on hyvin hauraat/ohuet, piikkisuorat ja täysin vaaleat ripset. Ennen ripsarin laittamista taivutin ripset kuten normaalistikin. Muutaman harjauskerran jälkeen meinasi iskeä tuskastuminen: miksi tätä väriä ei tunnu jäävän ripsiin yhtään? Nämähän sojottavat taas suoraan alaspäin! Annoin kerroksen kuivua ja lisäsin ripsaria vielä useampaan otteeseen, jotta sain mielestäni tarpeeksi väriä. Lopputulos ei kuitenkaan ollut kovinkaan näyttävä, sillä ripset eivät suinkaan kaartuneet kauniisti avaten katsetta, vaan roikkuivat surkeana. Jos ripsiin harjasi yhden kerroksen, ei ripsiä juurikaan huomannut.

Yksi kerros ripsaria. Katson kuvassa vähän yläviistoon, joten ripset eivät näytä niin piikkisuorilta.

Ripsari sopii erittäin huomaamattomaan arkimeikkiin, kun tahtoo saada vain hitusen väriä ripsiin. Näyttävämmän lopputuloksen aikaansaamiseen kannattaa varata aikaa, sillä värin on hyvä kuivua ennen seuraavan kerroksen lisäämistä. Yllättävää ja positiivista oli, ettei ripsari varissut päivän aikana, vaikka eräänäkin päivänä sudin varmaan kolme kerrosta. Toisaalta ripsari ei ollut kovin pitävä lupauksistaan huolimatta: tuulesta johtuva silmien kostuminen sai aikaan ripsarin valumisen, ja ilman suurempia silmävuotojakin ripsari tuntui jotenkin tuhrivan silmänalusia jättäen niihin tummat läntit (johtuen ehkä rasvoittuvista silmäluomistani sekä ihostani?)

Sen sijaan ripsarin poistamiseen tarvittiinkin jo järeämpää kalustoa. Pelkällä vedellä väri levisi silmien ympärille, mutta sen poistamiseen iholta sai tehdä töitä meikinpoistoaineella. Parhaiten silmät sai siistiksi vedenkestävälle ripsarille tarkoitetulla putsarilla.

Harmillista, mutta silloin harvoin kun jaksan ehostaa silmiäni, tahdon varmasti kestävän lopputuloksen. Tämäkin taitaa jäädä käyttämättä. 

Kuva lainattu Jolien sivuilta

Tilasin ripsarin kanssa myös Zuiin mineraalimeikkipuuterin (sävy ivory). Sen luvataan olevan luonnonmukainen, vedenkestävä, täysin peittävä ja suojaavan UVA- sekä UVB-säteiltä. Meikkipuuterit ovat aina riskaabeli ostos kokeilematta, kuten ripsiväritkin, mutta otinpahan riskin. Pettymys oli tämäkin. Meikkipuuteri ei ollut riittävän peittävä couperoottiselle iholleni, punaisuus paistoi iloisesti läpi varsinkin nenänpielistä. Lisäksi meikkipuuteri tuntui katoavan naamasta jo muutaman tunnin päästä sen laittamisesta. Kun iho oli talvikunnossaan (pintakuiva), puuterin laittamisen jälkeen naama näytti "hilseilevältä".

Annan tälle meikkipuuterille uuden mahdollisuuden kesällä, kun ihon väri on tasaisempi ja kuivuus ei vaivaa niin paljon. Sopii varmaan loistavasti kevyeen kesämeikkiin, eikä vähiten aurinkosuojansa ansiosta!

Tiedätkö hyviä ripsareita tai meikkipuutereita, jotka ovat luonnonkosmetiikkaa? Kerro ihmeessä!

Sairastelua ja uusia tuotteita

En käsitä, minne viikko on vierähtänyt. Pikkukarhu tuli myös kipeäksi, ja siinä sitä sitten oltiin. Onneksi äitini tuli meille viikonlopun yli meitä hoitamaan. Eilen tultiin sitten tänne mammalaan "jatkohoitoon". Minulla on edelleen kuumetta, mutta onneksi Pikkukarhu tuntui sairastaneen tuon taudin pois nopeasti, ja on nyt täysin oma itsensä. Liekö kuumetta lisännyt ylähampaiden puhkeaminen: olin näkevinäni siellä jotain valkoista, mutta hän ei anna katsoa.

Sain tiistaina keräiltyä itseäni sen verran kasaan, että käväisin keskustassa Ruohonjuuressa sekä Punnitse & Säästä -liikkeessä. Ruohonjuuren nykyiseen liikkeeseen ei nimittäin oikein pääse vaunuilla, niin oli helpompi lähteä käymään siellä, kun mamma toimi lapsenlikkana. Tampereen Ruohonjuuri siis muuttaa, HUOMENNA ON MUUTTOMYYNTI! Kaikki tuotteet -35%! Ja minä olen täällä peräkorvessa ;) Uusi liike tulee likemmäs keskustoria (Stockerin paikalle) ja sinne pääsee myös vaunujen kanssa. Jes!

Menin ensisijaisesti ostamaan luomuhammastahnaa, mutta mukaan tarttui yllättäen muutakin. Meikkejä oli niin huono valikoima tällä hetkellä, etten viitsinyt ostaa vielä mitään. Muutenkin pitäisi vähän kuukletella, että mitä ihmiset ovat sanoneet mistäkin meikkipuuterista ja ripsarista. Pääsääntöisesti luomuripsarit tuntuvat olevan tosi huonosti pysyviä, ikävää...

Kosmetiikkatuotteiden lisäksi kaikkea hyvää nassutettavaa, kuten luomumaissinjyviä ja pitkään himoitsemani bambutiskirätit. Ja huulirasva!

Tästä lähtien pyykit pestään pesupähkinöillä.

Untuvikko -shampoota Pikkukarhulle niihin tilanteisiin, kun tukassa on esim. puuroa...

Hamppu-turve -shampoo kokeiluun itselle.

Vihreä tee & sitrukset suihkusaippuaksi.

Savi & merilevä -kasvosaippua.

Luonnonsavea voi käyttää kasvonaamiona tai syväpuhdistamaan hiuksia/hoitamaan päänahkaa

Sain savi-yrttikasvonaamion kaupanpäällisiksi, kun ostin niin paljon kaikkea -.-

Ja se, mitä oikeasti lähdin ostamaan. 

Fluoriton.

Palashampoo testissä

"Hoitavaa luonnon hennaa ja kehäkukkaa sisältävä shampoo hoitaa, antaa kiiltoa ja syventää erityisesti punaisten ja punaruskeiden hiusten väriä. Sopii parhaiten kuiville, käsitellyille ja normaalille hiuksille. Ryhdistää ja tekee hiukset ilmaviksi ja kiiltäviksi. Ei värjää hiuksia. Saippuapohjainen shampoopala on täysin ekologinen, se on tehty luomu kasviöljyistä, - yrteistä ja- eteerisistä öljyistä. Se ei sisällä säilöntäaineita, keinotekoisia hajusteita tai väriaineita eikä myöskään mineraaliöljyjä. Siitä ei jää muovipulloa jätteeksi."  -Biodelly


Olin jo ehtinyt haaveilla palashampookokeilusta, ja törmäsinkin Ruohonjuuressa Flow palashampoisiin ollessani kookosöljyostoksilla!

Flow palashampoon kehutaan myös poistavan hiuksista haitallisia kemikaalijäämiä, joten hiukset saattavat tuntua tahmeilta 1-10 pesukerran ajan, mutta hiusten puhdistuessa jäämistä tahmeus häviää. Jos yksi vaahdotuskerta ei tunnu riittävän, kannattaa pestä hiukset kahteen otteeseen. Ja voi kyllä, ensimmäinen pesukerta oli aivan järkyttävä! Hiukset olivat todella tahmaiset! En edes yrittänyt harjata niitä, eikä niitä tehnyt mieli koskea lainkaan kuivanakaan. Nyt, noin 8 pesukerran jälkeen ne alkavat muuttua puhtaamman tuntuisiksi. Ja mikä parasta, ne tuntuvat tuplasti tuuheammilta, ilmavammilta kuin ennen.

"Hoitoaineeksi" sekoittelin vatiin kylmää vettä ja Rajamäen hunajalla maustettua väkiviinaetikkaa (50% hunajaa, etikkapitoisuus 5%). Käytin sitä viimeisenä huuhteluna, eli huljuttelin siellä tukkani ja puristelin kuivaksi. Etikan tuoksu ei ollut ehkä kaikista ihanin, mutta se haihtui hiusten kuivuessa. Hiuksista tuli todella pehmeät!

Koska tämän palashampoon tarkoituksena on poistaa haitallisia kemikaaleja, ovat tietenkin kaikki hiustenmuotoilutuotteet ja vastaavat pannassa. Muutenhan saisin kärsiä tahmapesuista 4eva. Ajattelin, että en tule IKINÄ selviämään ilman hiuslakkaa, sillä kontrolli on oltava myös hiusten suhteen. Mutta niin vaan olen kyennyt olemaan ilman. Hyvä minä!

Luonnonmukaisia hiuslakkoja löytynee, kuten esimerkiksi Iloista Vihreää -blogista voi bongata, mutta olen ajatellut käyttää hätätapauksissa vanhaa kunnon sokerivettä. Tarvitsen hiuslakkaa lähinnä katkenneiden hiusten tasoitteluun päälaella, mutta kampausten kiinnittämiseen en ehkä lähtisi sokerivedellä läträämään.

Ajattelin ostaa myös toisenlaisen Flow palashampoon, esimerkiksi olut-muna palashampoon, joka antaa ryhtiä ja ilmavuutta hiuksille luonnollisin keinoin. Valikoimasta löytyy kaikkea laidasta laitaan: on bruneteille, blondeille, hiuspohjan ongelmille, vegaaneille, rasvoittuville hiuksille...

Ja taas saa tehdä salapoliisityötä, sillä INCI eli täydellinen ainesosaluettelo on maallikolle täyttä hepreaa. Hetken tavaamisen jälkeen olen kuitenkin varmistunut siitä, että tämä kyseinen palashampoo todellakin on luonnonkosmetiikalle asetetut kriteerit täyttävä tuote! Jes!

Esimerkiksi Lushin palashampoota kehutaan maasta taivaisiin, ja monet tuntuvat pitävän sitä aitona luonnonkosmetiikkana. Sellaiselta INCI ei kuitenkaan kuulosta laisinkaan... Aion avautua aiheesta pian.

Jos haluatte tietää, mitä kosmetiikkapurnukkanne todellisuudessa sisältävät, käyttäkää ilmaista kosmetiikan sanastoa. Hakukone kääntää monimutkaisilta kuulostavat kemiantermit selkokielelle. Yllättävää ja karmaisevaa. Myös täältä löytyy INCI-haku, jolla selvittää kemikaaliviidakkoa.

EDIT 31.1.13:

Useiden kymmenien pesujen jälkeen hiusten latvat ovat yhä tahmaiset ja epämiellyttävät. Palashampoo joutuu hetkeksi syrjään... Lue lisää täältä!

Luomudeodorantti

Päätin lähteä karsimaan (synteettisia) kemikaaleja myös kainaloista. Kuulun niihin ihmisiin, joilla on tarve kontrolloida kaikkea. Niinpä hinkkaan aamuin illoin dödöä hullunlailla kainaloihini, jotta pysyisin varmasti hajuttomana all day long. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka vain sipaisevat dödöä tai vielä pahempaa: käyttävät suihketta! Kulutan dödöä purkkitolkulla.

Hikoilen melko paljon, mutta hikeni ei taida olla siitä pahimmasta päästä hajultaan. Monesti olen itse haistanut oman lemahdukseni, mutta mies ei (pakotettuna haistelemaan). Lääkitys on saanut aikaan sen, että saan yhtäkkisiä kuumia aaltoja, jolloin kainalot kostuvat litimäriksi. Salilla treenatessa hikeä tippuu nenänpäästä kuin kunnon punttipaavoilla konsanaan. Ja tähän mennessä mikään markettituote ei ole pitänyt, ei Rexona eikä Garnier, jotka lupaavat 48h ultimate protectionia. En ehdi edes lähteä kotoa, kun kainaloissa on jo hyvällä tuurilla pienet tekojärvet. Mitään Absolut Torr -kainaloidentappajaa en todellakaan kokeile, sillä sain sellaisesta kerran järkyttävän allergisen tms. reaktion.

Heleppoa ei tule siis olemaan.

Dödöjuttuja tutkiskellessani kiinnitin huomiota ristiriitaisiin tietoihin antiperspiranttien ja deodoranttien sisältämistä aineista. Vaikuttava aine, joka pitää kainalot kuivina on dödöissä alumiini. Monia dödöjä markkinoidaan nykyään alumiinittomina. Luontaistuotekaupoista saa "luomudödöjä", kuten kivideodoranttia, kristallideodoranttia ja tavanomasempia dödöjä. Kuitenkin tuoteselosteista pomppaa silmille aine nimeltä ammonium-alum, joka on alumiiniammoniumsulfaatti.

Alumiini halutaan pitää pois dödöjen tuotelistalta, koska jossain vaiheessa kohkattiin dödöjen alumiinin sekä rintasyövän mahdollisesta yhteydestä. Ilmeisesti kunnollista tutkimuksellista näyttöä ei tästä ole, ja suurin osa asiantuntijoista pitää dödöjä turvallisina. Alumiinin väitetään myös tukkivan huokoset. Niin, eikös sen dödön pointti juuri ollutkin, että tukkimalla huokoset hieneritys vähenee?

Ärsyttää, että tuotelistauksissa kierretään tuota alumiiniasiaa ja johdetaan ihmisiä harhaan, vaikka alumiini ei aiheuttaisikaan vakavia seuraamuksia.

Vaikka dödöt ovatkin ilmeisesti turvallisia käyttää, halusin kuitenkin löytää kunnon luomudödön, mikä nyt sitten osoittautuikin omien tutkimusten valossa melko hankalaksi. Ajattelin aluksi ottaa kokeiluun mineraalikiven, mutta luin erään käyttäjän kokemuksia. Siinä hänelle oli tullut ihottumaa kiven käytöstä, ja hän oli ottanut yhteyttä maahantuojaan tms. Vastauksena oli, että mineraaleja louhittaessa joukkoon pääsee nikkeliä, joka voi aiheuttaa reaktion osalle ihmisistä. No, minähän olen tautisen nikkeliallergikko, joten en uskalla edes koettaa moisia!

Kaikki tai ei mitään. Testaukseen lähti neitsytkookosöljy! Neitsytkookosöljyä on hehkutettu dödönä ympäri intter weppiä. Osa käyttää sitä pelkästään, osa sekoittelee siitä ja muista luomutuotteista omia dödöjään. Aion kokeilla myös muutamia dödöreseptejä, kun saan vähän rahnua, joilla ostaa muun muassa eteeristä öljyä ja e-vitamiinia. Jotkut sekoittavat ruokasoodaa ja kookosöljyä dödöksi, sitä voisi kokeilla aiemminkin.

Uusi Musta on tiivistänyt hyvin kaiken tarpeellisen kookosöljystä dödönä, suosittelen lukaisemaan. Kemikaalicockailissakin on koettu kookoshurmaa, pientä pettymystä ja uudelleen löytymisen iloa.

Kookosöljy lunasti jo paikkansa kosmetiikkahyllyltäni: yövoiteena se toimi erittäin hyvin, aamulla iho oli normaalia tasaisemman värinen, eikä lainkaan rasvainen (kuten useimpien yövoiteiden käytön jälkeen). Iho pysyi koko päivän kiiltelemättä, vaikka huuhtaisin vain aamulla kasvoni pelkällä vedellä. Uskomatonta! Käsirasvana toimi myös niin hyvin, etten enää taida ostaa vuosikausien suosikkikäsirasvaani. 

Eikä vähiten hienoa, yksi purnukka, monta käyttömahdollisuutta! Aion kuitenkin jakaa ison purkin useampaan pieneen (huraa, käyttöä lastenruokapurkeille!), jolloin käsille, kainaloille ja kasvoille on omansa. Öljyä kaapimaan mennessä olisi hyvä muistaa pestä kädet aina (kuten tietty normaalienkin voiteiden kanssa), jottei purkkeihin pääse pöpöjä.

Tällaisen pönikän ostin Ruohonjuuresta, maksoi hitusen yli 11e.

Niin että anteeksi nyt vaan, kaikki kanssaeläjäni. Sen lisäksi, että näytän kohta metsien mieheltä (naiselta), saatan myös haista siltä! Ihanaa olla kotiäiti, niin voi huoletta testailla kaikkea epämääräistä! 

Elämän pienet valinnat

Uppouduin pitkäksi toviksi tutkimaan luomukosmetiikan ihmeellistä maailmaa. Kaikki minut paremmin tuntevat kyllä tietävät, että tässä naamassa on pakkelia nähty vuosien varrella enemmän tai vähemmän. En todellakaan ole niitä ihmisiä, jotka voivat huoletta unohtaa meikkipussinsa viikoiksi jonnekin. Ei. Jos jokin kosmetiikkatuote uupuu, iskee paniikki! Tämä koskee myös deodoranttia, shampoita, hoitoaineita jne. Olen saanut itseni uskomaan, etten pysty elämään ilman näitä tärkeitä tuotteita.

Voi kyllä, olen ollut mainosmiesten vietävissä. Tuuheuttavat shampoot ja valkaisevat hammastahnat, selluliittivoiteet ja selvästi ryppyjä silottavat rasvat (koska minulla on huoliryppy!) on niin nähty. Kai niihin haluaa uskoa, ja "näkee selvästi muutoksen", kun oikein tarkkaan katsoo. Todellisuudessa mainosmiehet luovat ihmisten tarpeet nykyään. Kyllähän kaikilla täytyy olla supermaxmegalength -ripset ja tuuhea, kiiltävänsileä tukka. Paitsi, jos haluaa surffitukan, mutta siihenkin on oma tuotteensa: suolasuihke!

Tämän hiustenvärjäämättömyystempaukseni johdosta ajattelin, että eipä tällä kuontalolla ole enää niin väliä. Haalistukoon punainen perhana! Kyseessä oli myös olosuhteiden pakko, sillä maalla (=mökillä) ei ollut paljon vaihtoehtoja. Pesin hiukseni tervashampoolla ja hoitoainetta en löytänyt. No, olivathan ne vähän sähköiset seuraavana päivänä, mutta hyyyvin kuohkeat ja kiiltävät. Tänään kokeilin kotoamme löytynyttä Linna -shampoota. Lopputulos: erittäin positiivinen! Hiukset ovat tuuheat ja kiiltävät, mutta aivan latvoista hiukan kuivat. Noille latvoille tosin pitäisi näyttää saksia melko pian...

En todellakaan tiedä, minkä herätyksen olen yhtäkkiä kokenut. Olen myös alkanut kaivata takaisin kotipitäjääni, pienelle maaseutukylälle. Seuraavaksi tahdon varmaankin opetella lypsämään. Olen huomannut viime aikoina, että kaikki tämä liika joka puolella ja joka asiassa ahdistaa. Jotenkin sitä kaipaa ihan perusasioiden äärelle. Haluan pärjätä ilman riippuvuutta tuotteisiin, tavaroihin ja asioihin, joihin tarve tulee jostain muualta kuin itseltäni, ulkokohtaisesti.

Pienien valintojen avulla olen saanut jo sekä omaa että perheeni elämää sellaiseen suuntaan, joka tuntuu hyvältä. Meillä on upea kierrätyssysteemi pienessä allaskaapissamme, pyrimme valmistamaan ruuat itse alusta loppuu ja hyödyntämään itse hankittuja raaka-aineita (huomenna teen kalamurekepihvejä vaarin saamista kaloista ja heitän Pikkukarhun aamupuuroon itse poimittuja mustikoita), olemme vaihtaneet kaikki kodin lamput LED -lampuiksi (sähkönkulutus putosi rytinällä), kestovaippailemme, ostamme luomua mahdollisuuksien (=rahatilanteen) mukaan...

Ja sitten teemme paljon myös asioita, joista ei voi olla niin ylpeä, kuten ajaminen autolla kauppaan (matkaa n. 1km), tonnikalan ostaminen, veden laskeminen suihkussa liian pitkään tai valtavien talouspaperimäärien käyttäminen (en kestä rättien hajua! Tahdon bambutiskirätin!) Paljon on vielä asioita, joita haluaisin muuttaa, mutta käytännöllisyys  laiskuus  tai muut syyt ovat menneet muutoksen edelle.

Olen kuitenkin aika ylpeä itsestäni, sillä olen pohjimmiltani melko laiska ja itsekäs ihminen. mukavuudenhaluinen. Monet pienet valinnat vaativat vähän enemmän ponnistuksia arjessa, kuten kierrätys, mutta toisaalta siitä tulee niin älyttömän tyytyväinen olo. Tänäänkin, tehtyäni vaivalloisen ruuan alusta loppuun, olo oli kuin maratonin juosseella. Tosin en ole koskaan juossut maratonia... Tärkeintä on tunne siitä, että elämä näiden valintojen kanssa tuntuu hyvältä.

Ai niin. Tässä postauksessa piti vain sanoa siitä, että miten paljon ihmisiä huijataan sanalla "luonnonmukainen" tai "luomu". Kehittelen tässä muutamia kokeiluja (luomu)kosmetiikkaan liittyen, saatte lukea niistä sitten myöhemmin. Ja noista huijauksista!