Näytetään tekstit, joissa on tunniste 10kk. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 10kk. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. elokuuta 2014

Shottihommia

Joka vauvan trendituote on shottilasi! 


"Saisinko yhden veden. Raakana kiitos!"
Tuollainen keskeltä hieman kapeampi istuu hyvin vauvan käteen. 
Huomatkaa taidokas sensurointi, sponsored by Paint


Mutta se, miksi edes kaivoin shottilasit ylähyllyltä pölyttymästä, oli tietenkin jäätelön valmistaminen vauvalle! Onhan meillä mehujäämuotitkin, mutta ne ovat vauvan tarpeisiin nähden vähän liian suuret. Shottilasivinkin taisin bongata Sormiruokailijat -ryhmästä. Sieltähän ne parhaat vinkit yleensä tulevatkin.

Tein Pikkuleijonalle jätskiä laktoosittomasta turkkilaisesta jugurtista ja banaani-persikkasoseesta. Sitä olisi toki voinut makeuttaa vaikka agavesiirapilla, mutta Pikkuleijona tykkää yhdistelmästä sellaisenaankin. Varreltaan paksumpi vauvalusikka sopii jäätelötikuksi vallan mainiosti.

Ja vastaanotto oli...
.....
.....
....
....
....


(Ilme toimii hyvänä sensurointina, eikös?)


Pikkuleijona tykkäsi kyllä jäätelöstä sinänsä, mutta raivostui sen kylmyydestä. Raukka yritti juuri puhjenneilla ylähampaillaan haukata siitä. Jätskinsyönti sujuikin sitten leppoisammin, kun hän tajusi läärätä siihen ensiksi kätensä, josta nuolla sen pois. Meniköhän tässä jäätelön idea nyt vähän hukkaan? ;)

********************************************************

En ole ehtinyt testaamaan tätä vielä Pikkukarhulla, joka on ollut maalla isänsä kanssa _koko viikon_! Yhden yön ovat käyneet viikolla kaupungissa viettämässä. Oivoi. On jo kauhean kova ikävä. Onneksi hän tulee huomenna kotiin, ja ensi viikolla onkin luvassa MUUMIMAAILMA! Oh noes!


torstai 28. helmikuuta 2013

Pikkukarhu pian 10kk

Olen ollut törkyhuono bloggaaja viime aikoina. Tietokoneella rauhassa istuminen ei vaan meinaa onnistua, kun tuo meidän rakas "pikkuterroristi" vaatii aika tehokkaasti huomiota. Millonkahan meillä aletaan nukkua niitä joka äidin unelmapäikkäreitä, paria kolmea tuntia? Kaipaisin välillä hengähdystaukoa keskellä päivää, tunnissa ei paljon ehdi.

Pikkukarhu on siis oppinut nousemaan tukea vasten seisomaan, mikä aiheuttaa noin miljoona kertaa päivässä pään kolinaa. Onneksi useimmilla kerroilla vastassa on ollut paksu villamattomme, jota en enää inhoa ihan niin paljon kuin ennen (kerää kaikki mahdolliset roskat itseensä, mutta niitä ei meinaa saada edes imurilla irti!)

Nukkumaan ei enää mennä niin helposti, kun koko ajan pitäisi harjoittaa uutta hienoa taitoa. Pikkukarhu saattaa olla puoliunessa, mutta väkisinkin on noustava seisomaan pinniksessä. Yöt ovat olleet todella levottomia, varmaan juuri tuon liikkumisvimman takia.

Konttaamista meillä ei vieläkään harrasteta, eikä istumaan nousua. Aiemmin oli hyvä keino laittaa Pikkukarhu istumaan, jotta tämä pysyisi pois pahanteosta, mutta nyt hän osaa jo pyörähtää siitä pois. Damn! Tv-tasosta piti ottaa vetonupit irti, jotta utelias tonkija ei pääse apajille. Nyt niitä kaappeja ei meinaa itsekään saada auki...

Makuuhuoneen ja vessan ovi on edelleen muistettava sulkea. Makuuhuoneeseen muutti rakas bambuni, jonka ruukusta Pikkukarhu ammentaa multaa aina, kun silmä välttää.

Äitiä kutsutaan ja komennetaan paljon: "ätä! ätä! ätä!"

Viides hammas (kolmas ylhäälle) on juuri puskemassa läpi.

En voi käsittää, että melko pian on yksivuotissynttäreiden aika. Sitten ei ole enää vauvaa! Enkä ole enää vanhempainvapaalla, vaan kodinhoidontuella (ja erittäin köyhä). Tämä on se kohta elämässä, kun pitäisi hilata luunsa töihin, mutta... kävin tänään kyllä työkkärissä ilmoittautumassa työttömäksi työnhakijaksi. Kun mieskin on nyt työttömänä, niin katsotaan nyt, kumpi tästä loppupeleissä lähtee töihin. Ajattelin, että jos tämä talous tosissaan tästä romahtaa, menen tekemään keikkaa lastentarhanopettajan sijaisena, vaikka vannoinkin pysyväni loppuikäni poissa niistä hommista.

Kieltämättä on ollut mukavaa saada hoitoapua arjessa, eikä vielä ainakaan ole tullut mitään massiivisia taisteluita miehen kanssa. Ihan hyvähän se on miehenkin vihdoin nähdä, millaista se meidän perusarki pojan kanssa oikein on.