keskiviikko 4. syyskuuta 2013

POKS 38+0!

OMG, nyt alkaa tuntua loppusuoralta jo!

Tosin nyt alkoi vissiin ne piinaviikot, mitkä olivat viimeksikin pari viikkoa ennen synnytystä. Alaloosteri on ihan helkkarin kipeänä koko ajan, jomottaa menkkakipumaisesti ja alaselkään särkee. Olen TODELLA turvoksissa, ja sormien niveliin sattuu, kun yrittää laittaa kädet nyrkkiin. Olo on kaikin puolin epämiellyttävä, mutta kummasti sitä vaan jaksaa nämä päivät kahlata läpi ilman lepotaukoja.

Pikkukarhulla on kova takertumisvaihe meneillään. Pitäisi koko ajan pitää sylissä, mutta kuitenkaan hän ei viihdy siinä sylissä kunnolla. Vessaan meneminen tai keskittyminen esimerkiksi ruuanlaittoon saa aikaan hirmuiset kilarit. Voikohan tuo mukula jotenkin vaistota sen, että kohta hän ei saa enää pitää äitiä yksin itsellään? Jännäksi käy.

Kävin eilen noutamassa TENS-laitteen vuokralle Tampereen Napapiiriltä. Sain laitteen luovuttajalta hyvän opastuksen laitteen käyttöön, ja hän kertoi monen synnyttäjän olleen erittäin tyytyväisiä siihen. Periaatteessa nyt on kaikki kondiksessa synnytyksen suhteen, tervetuloa vaan Myttynen! Jumppapallo on vielä pumppaamatta, mutta siihen nyt ei montaa minuuttia mene...

Samalla reissulla käytiin ystävän kanssa Aktiivinen Synnytys ry:n synnytysillassa kuuntelemassa liikkeen ja asentojen merkityksestä synnytyksessä. Se oli todella valaiseva kokemus! Harmi, etten päätynyt moiselle luennolle Pikkukarhua odottaessa. Lantioluumallin ja nuken avulla luennoitsija näytti, miten vauvan pitäisi päästä laskeutumaan ja pyörähtämään lantiossa. Oli melko selkeää, että tietyt asennot, kuten häntäluun päällä istuminen, eivät varsinaisesti edesauta vauvan laskeutumista. Tajusin myös sen, että eri asennoilla on merkityksensä synnytyksen eri vaiheissa. Jos eteneminen pysähtyy, saattaa asentomuutos auttaa vauvaa pääsemään eteenpäin ns. hankalasta paikasta.

Yllättävää oli, että keinutuolissa istuminen ei välttämättä ole kaikista paras ratkaisu avautumisvaiheessa. Liike kyllä helpottaa oloa, mutta se istuma-asento... sen sijaan esimerkiksi jumppapallon päällä ollaan usein enemmän etukumarassa, jolloin lantiokin avautuu paremmin.

Vatsa on humpsahtanut alemmas ja huomenna on taas neuvolakäynti. Jännityksellä odotamme, onko Myttynen jo kiinnittynyt...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun jätät viestin!