keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Kuukausi?!

"Minne katosi päivät..." laulaa Scandinavian Music Group. Sama ralli soi päässäni tänään, kun tajusin Myttysen olevan jo kuukauden ikäinen! Kun Pikkukarhun saaminen sai ajan menemään tuplavauhtia eteenpäin, niin nyt vauhti on kiihtynyt entisestään. Tämä ajankulumisen päivitteleminen on kyllä niin kulunut juttu, mutta sitä vaan jaksaa hämmästellä aina vain uudelleen.



Myttynen on edelleen hyvin rauhallinen kaveri noin muuten, mutta viime aikoina on puklaamisongelman lisäksi tullut myös vatsakipuja, jotka saavat Myttysen huutamaan ja vääntelehtimään tuskaisen oloisesti. Suoliston lorinan ja kurinan voi helposti kuulla sekä tuntea. Yleensä hänen olonsa helpottuu vasta sitten, kun vaippaan on päästetty kovan äänen saattelema löräys.

Sain jo puklaamiseen ohjeeksi kokeilla gluteenitonta ja maidotonta ruokavaliota. Laktoositonkin saattaa jo kuulemma auttaa, mutta ilmeisesti tässä tapauksessa se ei riitä. Epäilen maidon olevan syypää, sillä sekä laktoosittoman rahkan että jäätelön syömisen jälkeen oireet ovat voimistuneet huomattavasti. Kokeilen siis maidon jättämistä pois kokonaan. Puklaaminen kuitenkin väheni huomattavasti heti, kun jätin gluteenin ja siirryin laktoosittomaan, joten jotain perää tässä hommassa on.

Olen ollut hitusen pallo hukassa sen suhteen, että mitä sitä sitten söisi. Kun on niin rutinoitunut syömisen suhteen, lyö pää totaalisen tyhjää näin suuren ruokavaliomuutoksen edessä. Varsinkin, kun aikaa ja aivokapasiteettia ruuan pähkäilyyn ei juuri ole. Osan maitotuotteista olen korvannut kaurapohjaisilla tuotteilla, kuten kaurajuomalla ja -kermalla. Varsinkin tuo kaurakerma oli mukava yllätys, kun tein tänään kermaista wokkia! Soijatuotteita en halua käyttää, koska myös soija on yksi näistä miljoonista aineista, joka voi aiheuttaa vauvalle vatsakipuja. Suklaat, ruisleivät sun muut olen jo karsinut pois aiemmin. Nyt sitten täytyy totutella uuteen ruokavalioon, tsekata tilanne ja alkaa sitten lisätä ruoka-aineita takaisin yksi kerrallaan.

Saamme Myttysen kanssa ensi viikolla hoitoa myös kalevalaiselta jäsenkorjaajalta Saanalta, jolla on kokemusta näistä puklailevista ja kipuilevista vauvoista. Myttysen lisäksi hän hoitaa myös totaalisen jumissa olevan selkäni kuntoon. Niska on niin jumissa, että hyvä jos pää kääntyy! Saana on imetysohjaaja, joten hän katsastaa samalla imetysasennot kuntoon. Imetyksen kanssa ei sinänsä ole toistaiseksi ollut mitään muuta ongelmaa kuin nuo huonot asennot, poika tuntuu saavan riittävästi ruokaa ja maitoa tulee hyvin.

Sain tosin kokea elämäni ensimmäisen rintatulehduksen. Toissayönä rintaa alkoi särkeä, ja aamuyöstä nousi kuume hetkessä melkein neljäänkymmeneen. Mies jäi onneksi pois töistä, sillä olo oli todella heikko. Hoidin tulehdusta imettämällä pelkästään tulehtuneesta rinnasta lähes tunnin välein, hieromalla tukoskohtaa, hautomalla lämpimällä kaurapussilla sekä kuumalla suihkulla ja ottamalla phytolaccaa (homeopatiaa). Kuume laski päivän aikana, eikä tänään ole ollut enää mitään oireita. Säikäytti kyllä sen verran, että jatkossa suojaan rintani ulkona ollessa hyvin ja muistan pitää kädet puhtaina rintoihin koskiessani!

Olen ollut aika rikkipoikkihajalla niin henkisesti kuin fyysisestikin, mutta se ilmeisesti kuuluu kuvioon. Pystyn helposti diagnosoimaan itselleni babybluesin jälleen kerran, mutta toisaalta... mistäs minä tiedän, mikä on normaalia? Jos tämä onkin hormonitoimintaan liittyvää? Ilmeisesti ne kuuluisat "vauvahuurut" ovat kuitenkin haihtuneet, sillä mieliala on laskenut parissa viikossa kuin lehmän häntä. Haluaisin niin nauttia tämän (luultavasti) viimeisen vauvani vauva-ajasta, mutta näköjään en pysty tälläkään kertaa. Surettaa.

Ainakaan ei tarvitse stressata linjojaan (ihan niin kuin sellaista ehtisi oikeasti tekemään, saati sitten tekemään asialle jotain, vaikka stressaisikin). Vatsa on palautunut kivasti, ja sain vanhat farkut mahtumaan jalkaan! Edellisen synnytyksen jälkeen olin palautunut samaa tahtia näemmä (kesäkuu 2012).

Napa on edelleen vähän vieraan näköinen!

Yhyy, lattaperse! Tahdon pyöreämmän pyllyni takaisin!

Paino ennen raskautta: 53kg
...ennen laitokselle lähtöä: ~72kg
...synnytyksen jälkeen: ~67kg
...4 päivää synnytyksestä: ~63kg
...viikko synnytyksestä: ~60kg
...kuukausi synnytyksestä ~58kg

****************************************************************

Fuuuuuuuuuuu... ristiäiset ovat jo ensi viikolla! En ole oikein ehtinyt funtsia yhtään mitään yksityiskohtia, vain suuret linjat ovat hallussa (nimi, pappi, kummit, vieraat, kakku). Eikös se riitä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun jätät viestin!