Vatsakivut eivät siis suinkaan helpottaneet kokonaan, vaikka otettiin käyttöön vesipohjaiset d-vitskut ja disflatyl. Päivähuutamisen takia olin joka päivä aivan rikki siinä vaiheessa, kun mies saapui töistä kotiin. Pääsin yleensä vasta siinä vaiheessa syömään, joten nälkä+väsymys+epäonnistumisen tunne=!!!
Fiiliksissä käytiin aika pohjalla. Välillä pelkäsin, että alan vihaamaan tuota viatonta lasta. En alkanut, aloin melkein vihaamaan miestä...
Naimisiin ollaan yhä menossa, kahden viikon päästä lauantaina ;)
Pahin on ilmeisesti takanapäin. Vatsakivut loppuivat kuin seinään, kun poika täytti kaksi kuukautta. Aloimme tosin antaa välillä korvikettakin, liekö tällä osuutta asiaan? Tunnen syyllisyyttä korvikkeen antamisesta, vaikka se on oikeastaan ollut välttämätöntä. Oma maito ei vaan yksinkertaisesti riitä. Nan -äidinmaidonkorvike sopi heti kertalaakista, joten sen antamisen suhteen ei ole ollut ongelmia. Alkuyön unet ovat myös pidentyneet, joten olen jopa saanut nukkua pidempiä kuin kahden tunnin pätkiä.
Hän on niin hurmaava, hymyilee, nauraa ja jokeltelee paljon. Totta kai välillä täytyy kiukutellakin, yleensä pukeminen on sellainen pikkuraivareiden paikka. Hän ei myöskään viihdy selällään tai mahallaan, mutta onneksi koliikkikeinussa tulee helposti uni. Ollaan sen avulla saatu edes jotain päiväunia aikaan. Vaunuissakin hän nukkuu, paitsi jos erehtyy lopettamaan liikkeen...
Olenkin alkanut juosta vaunujen kanssa. Se tuntuu tosi hyvältä treeniltä!
On vaikeaa keskittyä kirjoittamaan, kun miljoona hoitamatonta hääasiaa pyörii mielessä. Luultavasti loppukesästä pystyn paneutumaan tähän blogiin paremmin, ROUVANA ;)
Tässä vielä Pikkukarhun kasvamisesta pientä taulukkoa. Harmi, että nyt on pitkä tauko neuvolakäynneissä (mikä on vähän outoa mielestäni). Herrahan painaa jo reilusti yli viiskiloa, eikä mahdu 56cm vaatteisiin enää!
2.5.2012 52cm 3420g 32cm
- 3vko 53,5cm 4020g 35,6cm
- 1kk (5vkoa) 55,3cm 4535g 37cm
- 6vkoa 56,6cm 4925g 37,8cm
Kiva kuulla teidän kuulumisia pitkästä aikaa. Kylläpä kuulosti ikävältä nuo alkuaikojen vatsavaivat, mutta onneksi olette saaneet selätettyä ne.
VastaaPoistaJännä että teillä on mittailtu noin usein. Meillä kävi äitiysneuvolan kätilö kotikäynnillä, kun pojalla oli ikää 1 vk 2 päivää. Silloin punnittiin, mutta ei mitattu. Lastenneuvolan terkkari kävi kotona viikon kuluttua tuosta. Silloinkin punnittiin, mutta ei taaskaan mitattu. Ensimmäinen mittaus oli vasta ekalla neuvolakäynnillä. Meidän pojan syntymäpituus oli 51 cm ja paino 3640 g. Neuvola oli, kun pojalla oli ikää 5 vk 5 päivää. Silloin pituutta oli kertynyt jo 58,8 cm ja painoa 5255 kg. Kylläpä on eroja lapsien välillä. :) Meillä mahtuu vielä juuri ja juuri 56 cm vaatteet, mutta aika viimeisiä taidetaan jo vedellä. Harmi, kun meillä on 56 cm hellevaatteita, eikä niitä ole juuri ehditty vielä käyttää. Vasta tällä viikolla on ollut lämpimiä ilmoja.
Käytetäänkö teillä kestovaippoja vielä? Itse olen melkoisesti lipsunut. Joka päivä ei tule käytettyä yhtäkään kestoa ja joinakin päivinä käytän pari kertaa. Kovin helposti tuntuvat vuotavan, kun pojalla on niin hoikat reidet. Sieltä välistä pääsee niin helpoisti pissaa tai kakkaa vaatteille. :(
Hurjaa, onpas teidän poika kasvanut nopiasti pitkäksi :) Ei kyllä tosiaan passaa lähtee vertailemaan lapsia koskaan, kaikki kasvavat niin omilla käyrillään.
PoistaKestovaipoista ajattelinkin kohta kertoa :) Toi reisihoikkuus oli meilläkin vaivana, mutta oikeanlaisen vaippamallin löytäminen on helpottanut! Alkuunhan käytettiin vaan harsoja, kun ne sai kiristettyä sopiviksi... Toivottavasti tekin löydätte sopivat vaipat! Ja ei siitä lipsumisesta pidä ottaa ressiä ;)
Minäpä olinkin jo odotellu kuulumisia! Kiva jos mahavaivat helpottaa, näinkin sut yks päivä reippaasti vaunujen kanssa juoksentelemassa. ;) Terv. yks facebookkilainen äiti :D
VastaaPoistaNaama punaisena tekemässä kuolemaa? ;)
PoistaHeips Muru!
VastaaPoistaIhanaa että pikku karhunpojan masu on jo parempana <3
Sinun täytyy nyt vaan muistaa pitää itsestäskin huoli!!
Syyä pittää ja levätä!! :D
Olet kamalan rakas <3
Tv. Leppävirran apinamies/nainen ;)
Sinäkin olet rakas, oma apinamiesnaiseni! <3 ;)
PoistaKiitos kuulumisista, niitä olikin odoteltu! Toivottavasti nyt tulisi jo vähän useammin postausta, vauva-arki kuullostaa kiinnostavalta, mutta kiireiseltä. :)
VastaaPoistaYritetään petrata, varsinkin häiden jälkeen, kun poistuu "yksi pikku lisästressi" :) Vauva-arki on kiireistä, mutta lisäksi meitsillä on vähän liian korkea kynnys aina aloittaa blogin kirjoittaminen :)
Poista