Poks!
Neuvolassa tuli taas käytyä. Siellä oli joku terveydenhoitajaharjoittelija, joka ei osannut mitata verenpainetta... mutta onneksi oma th tuli lopuksi tsekkaamaan kaikki jutut ja mittaamaan paineen. Sen lisäksi th kertoi unitutkimuksesta, johon voi vapaaehtoisesti osallistua. Me luultavasti osallistutaan, mikäli isännällä ei ole mitään sitä vastaan. Ei kerrota sille, että tutkimukseen kuuluu myös isältä otettava verinäyte synnytyksen yhteydessä ;)
Unitutkimuksesta lyhyesti PSHP:n sivuilta:
"Tutkimukseen osallistuvat perheet pääsevät mukaan uraauurtavaan hankkeeseen, sillä kyseessä on Suomen ensimmäinen lasten unta tutkiva pitkittäistutkimus, jossa lapsia tutkitaan pitkällä aikavälillä syntymähetkestä toisen ikävuoden loppuun. Tavoitteena on seurata osallistujia tämänkin jälkeen. Lapsen uneen vaikuttavat tekijät ja huonon unen seuraukset tunnetaan toistaiseksi puutteellisesti, vaikka lasten unihäiriöt ovat Suomessa yleinen ongelma, joka koskettaa koko perhettä.
Tutkimuksessa selvitetään pikkulapsen unen ja unirytmin kehitystä sekä unen merkitystä fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Tavoitteena on kehittää unihäiriöiden ennaltaehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa. Samalla saadaan myös uusia mahdollisuuksia lapsiperheiden ohjaamiseen neuvolassa."
Neuvolasta ei mitään raportoitavaa. Kaikki arvot kohdillaan jiienee. Ulkotutkimus sai taas aikaan supistuksia... Mutta sf-mitta laski lähemmäs keskikäyrää!
rv 32+0 (30+0)
rr 118/64 (130/71)
paino 67,6kg (66,4), muutos +600g/vko
sf 28cm (27)
hb 125
syke 138
liikkeet ++
raivotarjonta
pissa puhdas
Alkaa olla aika tukala olo jo. Välillä ahdistaa ihan hirveästi, siis fyysisesti, kun mukula painaa keuhkoja. En edes halua kuvitella, miten kuukauden päästä sitten... Muutenkin on hyyyvin epäviehättävä olo. Naama on turvoksissa ja kaikki vaatteet tuntuu ahdistavilta päällä. Ähhhh. Onneksi alkaa nuo ilmat lämmetä, niin voi pukeutua vähän kevyemmin!
Pesin tänään ekan koneellisen vauvanvaatteita! On kyllä vähän ristiriitainen fiilis niiden silittämisen suhteen. Toisaalta se tuntuu tosi työläältä ja turhalta hommalta, mutta onhan ne tietty kivemman näköisiä silitettynä. En vaan tiedä, miten mulla oikaeasti riittää kärsivällisyys noiden silittämiseen... Ehkä siinä vaiheessa, kun loppuu kaikki muu tekeminen.
Ihanaa, kun aurinko paistaa! Jos sitä lähtis vielä vähän lyllertämään tuonne ulos miehen kanssa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun jätät viestin!