Särkänniemestä sänkykaupoille ja muita tarinoita

Lauantaina olimme viettämässä aamupäivää Särkänniemessä kera ystäväperheen. Ystäväperhe oli VTS:n asukkaana saanut ilmaisliput itselleen ja lunastanut "ystäväliput" hintaan 10€/kpl. Näillä lipuilla pääsi kaikkiin paikkoihin ja laitteisiin! Alle 3-vuotiaat pääsivät ilman lippuja. Harmi vain, ettemme voineet ystävän kanssa hyödyntää lippuja laitteissa mitenkään, kun olemme molemmat raskaana. Kävimme kyllä hurvittelemassa muutamissa iiseissä laitteissa noiden taaperoiden kanssa, wuhuu! Kaiholla katselin mm. Take Offia... ehkä ensi kesänä sitten? Miehet sentään kävivät Halfpipessa, jonka olen ristinyt viime kesäisen häämatkamme jälkeen "kuolemanpelkolaitteeksi"...

Possut junassa ;)

Rallia Leppäkertuilla

Tattirallissa ( :D ) äidin kanssa. Äiti joutui olemaan sivuttain, koska turvakaari ei muuten mahtunut kiinni mahan takia! Alareunassa näkyykin mahaa...

Koiramäessä keinumassa

Huvilaitealueen lisäksi käytiin tutustumassa Koiramäkeen. Se oli kyllä kiva paikka! Suosittelen varsinkin isommille lapsille, joille on jo luettu Mauri Kunnaksen kirjoja. Siellä oli taaperoita kiinnostavien hahmojen lisäksi myös kotieläimiä, kuten lampaita, hanhia ja koiranpentuja sekä kaikenlaisia leikkipaikkoja.

Pikkukarhu suhtautui hurvitteluun stoalaisen tyynesti, kuten aina. Taisi vähän jännittää! Yhdessä laitteessa karkasi pieni hymynpoikanen, mutta muuten kyllä laitteet vetivät vakavaksi. Kaksi ja puoli tuntia hurvittelua oli ihan riittävästi meille kaikille, ja päätimmekin sitten oman perheen kesken jatkaa päivää Ikeassa. 

*******************************************

Periaatteessa hyvä idea, mutta toisaalta taas... ai että mä kärsin! Ihan ensimmäiseksi mentiin lounastamaan, mikä sujuikin oikein mukavasti. Tarkoitus ei ollut kiertää koko puljua, vaan käydä nappaamassa tarvittavat eli sänky, patja, petari, peitto ja tyyny Pikkukarhulle. Kyllähän siinä silti tuli pyörittyä hyvä tovi, eikä yliväsynyt Pikkukarhu malttanut istua rattaissa lainkaan. Juoksi karkuun minkä kerkesi! Meikeläisen jalat olivat aivan rikkipoikkiturvoksissa ja vatsa painoi. Saatiin kuitenkin tarvittavat ostettua ja vähän ylimääräistäkin: parit muotoonommellut lakanat ja petivaatteet uuteen sänkyyn. Niin, ja yöpöytä meille, samaa sarjaa lipastojen kanssa.

Loppuilta menikin rennoissa meiningeissä, kuten varmaan kaikki Ikeassa joskus käyneet tietävät. Eli Mies kasasi otsa hiessä sänkyä todetakseen jälleen kerran, että hänen on pakko mennä vielä Ikeaan reklamoimaan. Tällä kertaa sängyn turvalaita oli jo valmiiksi hiukan halki, joten hän lähti vaihtamaan sitä. Viimeksi sängystä puuttui sälepohja (olisi pitänyt ostaa erikseen, mutta Mies ei ollut huomannut) ja sitä ennen lipaston laatikon kisko oli jotenkin vääntynyt. Onneksi meiltä ei ole mikään tolkuttoman pitkä matka Ikeaan, mutta kyllähän nuo reklamaatioreissut saa verenpaineen nousemaan kiitettävästi. 

Pikkukarhun ja veikan huoneesta tuli melko ahdas, kun siellä on iso sänky, pinnasänky sekä kirjahylly. Muuta sinne ei mahdukaan, eikä huoneen ovi mahdu aukeamaan kokonaan kirjahyllyn takia. Melkoinen tilaihme tämä meidän asunto, joo-o. Mutta ei tuota pinnistä kannata pistää poiskaan, kun tulokas tulee nukkumaan korisängyssään max. 6kk saakka.

Yöt uudessa sängyssä eivät ole menneet kovin hyvin vielä. Pari ekaa yötä olivat melko levottomia ja pyöriessään unissaan Pikkukarhu poksautteli päätään sängyn laitoihin heräten siihen. Nyt taas pari yötä on mennyt niin, että hän kyllä nukkuu alkuyön hyvin, mutta herää kolmen jälkeen huutamaan hysteerisesti. Öisin hän ei tule itse pois sängystä. En usko tuon itkemisen johtuvan sängystä, mutta mitähän se sitten voisi olla? Hampaita ei ole tulossa, ainakaan ei näy mitään. Jotain kauhukohtauksia ehkä? Vatsavaivoja? Rauhoitteluun menee yli tunti. Olen tänäänkin herännyt sitten neljältä, kun en saanut itse enää unta Pikkukarhun nukahdettua uudelleen.

Mutta herätessään päivä- ja yöunilta Pikkukarhu on itse tullut pois sängystä. On se niin hellyyttävä näky, kun toinen tepsuttelee pupu kainalossa omasta huoneestaan tukka pystyssä ja tulee halaamaan. Snif. 

*************************************

Vatsavaivaepäilyistä tuli mieleen ihottumatilanne. Ihottumahan parani, kun PK oli ilman maitoa ja mahdollisimman vähän ilman Bummareita. Otettiin aamu- ja iltamaito takaisin kuvioihin ja Bummareita on nyt ollut välillä käytössä... ja taas se ihottuma lehahti! Epäilen maitoa enemmän kuin vaippoja, joten jätettiin maito heti pois. Onneksi Pikkukarhu on alkanut juoda vettä ihan hyvin, ennen hän ei oikein suostunut juomaan sitä pieniä hörppyjä enempää. Maitoa ei ole tarvinnut muuten karsia pois ruokavaliosta, vaan PK syö edelleen jugurttia, juustoa jne. Näillä mennään.

*****************************************

Eräs lukijani tässä kyseli, että onko vaippojen hajuongelma ratkennut jo. Itse asiassa on! Ensinnäkin keittopesin kaikki vaipat ihottuman takia ja toisekseen olen alkanut käyttää huuhteluohjelmaa lisähuuhtelun lisäksi. Eli pesen vaipat 60 asteen normaalipesussa lisähuuhtelulla ja ohjelman loputtua laitan vielä huuhteluohjelman. Olen huomannut, että huuhteluohjelman alussa vaipat vaahtoavat vielä aivan törkeän paljon, vaikka käytänkin puolet suositellusta pesuainemäärästä vaippapyykkiin. Luultavasti niihin on aiemmin jäänyt pesuainejäämiä. Nämä uudehkot pesukoneet kun ovat tosiaan niin vettä säästäviä, ettei huuhteluteho ole kaikista parhain. Pesuaineena käytetään edelleenkin Erisania, kun parempaa ei ole tullut vastaan.

*******************************************

P.s POKS 36+0!

P.p.s lähden tästä nauttimaan JALKAHOIDOSTA ihan hoitolaan (siskon hoitolaan, mutta kumminkin!)

Poks 35+0 ja äitiysloma

Äitiysloman ensimmäinen päivä! En meinannut muistaa koko äitiyslomaa, eihän juuri mikään tule muuttumaan meidän arjessa. Oikeastaan ainostaan se muuttuu, ettei minun tarvitse enää täytellä työttömyyskassaan lomakkeita neljän viikon välein. Tulotkin pysyvät suhteellisen samana.. Viimeksi olin äitiysloman alkaessa sairauslomalla jo, joten en ole kokenut sellaista "aaah-vihdoinkin-lomalla" -fiilistä näiden äitiyslomien suhteen.

Eilisestä lähtien on ollut kipeä keilapallofiilis alapäässä. Ettei Myttynen vaan olisi kiinnittymässä... Mitään lähestyvään synnytykseen viittaavia oireita ei todellakaan tarvitsisi vielä tulla, tässä on niin paljon tekemistä ja hommaamista ja suunnitelmia seuraavalle kolmelle viikolle. Aiotaan mennä vielä 2.9. (rv 37+5) Pikkukarhun, ystävän ja hänen lapsensa kanssa Korkeasaareen päiväreissulle, sen jälkeen Myttynen on tervetullut. Mihinkähän sitä menisi sitten synnyttämään, jos vedet menisivät keskellä Korkeasaarta? Noilla viikoilla on varmaan syytä muistaa ottaa neuvolakortti mukaan reissulle jo. Nythän minulla ei edes ole sitä mukana, kun ollaan täällä vanhempieni luona... unohdin.

Pari päivää on ollut jotenkin oksettava olo. Ruoka ei maistu ja kuvottaa. Toivottavasti pahoinvointi ei olisi tulossa takaisin loppuajaksi, monella tuntuu käyneen niinkin...

Vielä viikko, ja sitten onkin lääkärineuvola. Jei.

*************************************************

Pikkukarhu on sitten mainio tyyppi! Miten voi noin pienellä ihmisellä olla niin hyvä huumorintaju? PK on varsinainen velmuilija. Sanojakin on alkanut tulla päivä päivältä enemmän. Tällä hetkellä sanavarastoon kuuluvat: äiti, äijä, pappa, kiikkuu, kakka ja kukka. Omaa höpötystä tulee entistä enemmän.

Ihottuma takapuolessa on kadonnnut. Jätettiin maito (juomana) pois viikko sitten, ja PK on saanut pelkkää vettä. Maitoa sisältäviä tuotteita, kuten juustoa ja jugurttia on kyllä saanut. En sitten tiedä, onko paranemisen taustalla ollut "maidottomuus" ja sitä myötä maitokakkojen katoaminen vain se, että PK on ollut paljon ilman vaippaa... Bummareita ollaan nyt käytetty silloin tällöin, eikä pylly ole alkanut onneksi punottaa. Aiotaan antaa ensi viikosta lähtien maitoa juomana korkeintaan pari kertaa päivässä (aamulla ja illalla), mutta ruokajuomaksi saa vakiintua vesi. Pikkukarhulla tuntui olevan tapana täyttää mahaansa pelkällä maidolla, ja hän syö muutenkin todella huonosti nykyään. Mietin jo, että miten pitkään tuota ruuan närppimistä pitäisi katsella? Jokaisella aterialla syö noin kolme lusikallista ruuasta riippumatta. 

Ja nyt on alkanut jännittää se, miten PK tulee suhtautumaan pikkuveljeensä. Onneksi hän ei ole selkeästi äidin poika tai isän poika, vaan molemmat tuntuvat kelpaavan ihan yhtä lailla. Mies on toki sitten enemmän PK:n kanssa vauvan synnyttyä, mutta täytyy itsekin yrittää antaa toiselle ihan sitä omaa aikaa sitten. PK ei ole sinänsä osoittanut mitään mustasukkaisuuden merkkejä, jos olen esimerkiksi pitänyt toista lasta sylissä. Onneksi. Tiedä sitten, mitä noin pieni ymmärtää näistä asioista. Minulle on jotenkin hirveän tärkeää se, että kun PK tulee ensimmäisen kerran sairaalaan katsomaan meitä, minulla ei ole vauva sylissä. Tahdon ottaa PK:n heti syliin ja sitten katsotaan yhdessä vauvaa. Taitaa äidille tulla kovempi ikävä poikiaan sairaalassa ollessa, mitä pojille äitiä...

***************************************************

Minua ja Miestä pyydettiin eilen kummeiksi joulukuussa syntyvälle pikkuiselle <3 otamme kummin tehtävät ilolla vastaan. Ristiäiset tulevat olemaan vasta tammikuulla, joten ehditään saada pahin vauvahumu kotona laantumaan... ja ehkäpä meikeläinen mahtuu siinä vaiheessa jo johonkin mekkoon. Ehkä.

rv 34+0 poks!

Eilen poksui maaginen 34+0 ja käynnistyi 35. raskausviikko. Maaginen siksi, että nyt ei enää yritettäisi estellä, mikäli vauva päättäisi syntyä. Onneksi ei ole antanut vielä minkäänmoisia merkkejä sen suhteen, että olisi kiire ulos. Pysyköön vaan kasvamassa 38+ viikoille.

Sain jo esimakua tulevasta, kun jouduin käymään synnytysvastaanotossa päivystysluonteisesti toissailtana. Kaaduin tosiaan Pikkukarhu sylissäni ulkona! Istuin puisella pitkällä penkillä hajareisin, ja yritin siitä sitten lähteä. Jalka jäi jotenkin kiinni penkin toiselle puolelle noustessa ja tuuskahdettiin pitkin pituuttamme siihen hietikolle. Otin ainakin naamalla vastaan, kun leuassa on nirhauma ja suu oli täynnä hiekkaa. Myös vasen polvi on ruvella. Kylki ja maha sivulta otti osumaa maahan, mutta onneksi ei menty ihan suoraan vatsa edellä. Pidin Pikkukarhua ilmeisesti sen verran tiukasti, että hänellä kopsahti vain vähän otsa hiekkaan. Ei tullut mitään jälkeä, ja hetken kestänyt huutokin johtui varmaan säikähdyksestä. Huusin nimittäin itse aika lujaa kaatuessani.

Vauva liikkui heti äksidentin jälkeen hyvin, joten en huolestunut kauheasti. Sisälle päästyämme päätin kuitenkin soittaa varmuuden vuoksi svo:lle, kun istukkakin sattuu olemaan edessä. Sanoivat sieltä, ettei pitäisi olla mitään hätää, jos vauva liikkuu normaalisti, eikä ole vuotoa tai kipuja. Käskivät seurailla. Iltapuuhien aikaan alkoi vähän jomottaa alapäähän ja tuli muutama kipeä suppari. Liikelaskennassa ei täyttynyt vaadittavat kymmenen liikettä, joten en jäänyt tsekkaamaan enää toista tai kolmatta tuntia, vaan päätin lähteä näytille.

Svo:lla oli todella hiljaista, pääsin heti käyrille ja suoraan siitä lääkärille. Kaikki oli vallan hyvin onneksi! Tänään tulleesta epikriisistä luntaten "ktg:ssa mainio reaktiivisuus, liikkeitä piirtyy hyvin. Tutkittaessa cervix täysimittainen, kanavaa noin kolmisen senttiä, hieman pehmeä, mutta suljettu" sekä "painoarvio noin 2kg, mikä sijoittuu 25 persentiilin tuntumaan". Painoarvioltaan vastasi siis viikkoja 32+, mutta reisiluu ja päänympärys vastasivat menossa olevia viikkoja. Kasvukäyrällä sijoittuu siis keskikäyrän ja alakäyrän puoliväliin. Lääkäri arvioi, että Myttynen painaa hieman päälle kolme kiloa syntyessään, jos menee laskettuun aikaan saakka ja kasvu jatkuu tasaisena. Sopii meitsille!

Säikäytti kyllä kovasti tuo tilanne, ja sai myös harkitsemaan sairaalakassin pakkaamista sekä muiden asioiden hoitamista pikapuoliin. Kun ei sitä koskaan voi tietää... toivottavasti ei nyt ainakaan minkään ulkoisen tekijän takia käynnistyisi vielä pitkään aikaan, mutta eipä tässä muutenkaan ole enää kovin pitkä aika laskettuun aikaan. 

***********************************************

Alkuviikosta oli myös meikeläisen rv 33+5 neuvolakäynti sekä Pikkukarhun 1v 3kk neuvola. Unohdin tietenkin PK:n neuvolakortin, kun muistin ottaa omani mukaan. Harmi. Terkkari kehui Pikkukarhua herkästi hymyileväksi ja hyvin asioita ymmärtäväksi lapsukaiseksi. Olen nyt itsekin kiinnittänyt huomiota siihen, miten paljon Pikkukarhu tosiaan tajuaa puhetta! Ja kun käveleminen sujuu jo hyvin, niin hän on itsekin alkanut muodostaa sanoja enemmän ja enemmän. Monista sanoista tulee vasta ensimmäinen tai viimeinen tavu, mutta solkotuksesta on tullut jotenkin ymmärrettävämpää.

Pikkukarhu sai vasta nyt sen MPR-rokotteen (tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti), kun ei haluttu silloin 1v. neuvolassa kuormittaa niin monella rokotteella kerralla. Nyt sitten odotellaan, tuleeko jotain jälkioireita. Niitä voi nimittäin tulla 6-12 päivää rokotuksen saamisesta, monilla on kuulemma noussut korkeaa kuumetta muun muassa. 

Meikeläisen käynnillä ei ollut taas mitään ihmeempiä. Terkkari veikkasi, että laskettuun aikaan saakka mennään, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu. Tiedetään, tiedetään... Hänen mukaansa vauvan pää on vielä aika korkealla, joten laskeutuminen ja kiinnittyminen ei taida ihan heti olla Myttysen suunnitelmissa. Kunhan nyt pitäisi sen päänsä alhaalla ja peppunsa ylhäällä, niin olisin kovin tyytyväinen.

rv 33+5 (31+1)

rr 116/66 (112/61)

paino 66,4kg (+739g/vko...)

sf 31cm (29cm)

syke 140 (120)

liikkeet ++ (++)

rt (rt)

Pikkukarhu:

2.5.12      52cm     3420g     32cm
3 vkoa     53,3cm   4020g     35,6cm
5 vkoa     55,3cm   4535g     37cm
6 vkoa     56,6cm   4925g     37,8cm
3kk          62cm      6410g    40cm
4kk          65cm      7200g    41,2cm
5,5kk       67,4cm   8165g     43cm
6,5kk       69cm      8640g     43,8cm
8,5kk       72,4cm   9475g     45,7cm
1v            78cm      10500g   46,5cm
1v3kk      79cm      10800g   48cm

Hmmm. Miten minusta tuntuu, että talveksi varattu Reiman 92cm toppahaalari saattaa olla hitusen liian iso... on meinaan tuo Reiman 80cm välikausihaalari tällä hetkellä juuri sopiva. Reima on aika reilunkokoinen, sen olen nyt huomannut kyllä.

****************************************

Ihottumaongelma ei ole vieläkään poistunut täysin. Ollaan käytetty lähinnä sisävaippoja, coolmaxilla tai märkäpintaisena, mikä ei tunnu ärsyttävän peppua. Sen sijaan jos on ollut pakko laittaa hetkeksi edes polymokkapintainen vaippa, on punaisuus lehahtanut jälleen. Voiiiiiiissssssssss! Mutta reissussa selvittiin niillä vähillä kestoilla, mitä meillä on Bummareiden lisäksi, eikä tarvinnut turvautua kertiksiin.

Kotona on sitten tullut noita pissa- ja kakkavahinkoja ihan kiitettävästi lattialle/matoille, kun PK on saanut olla ilman vaippaa. Potta on edelleen iso EI, joten en viitsi painostaa siihen hommaan. Positiivista on se, että Pikkukarhu on aina tarpeensa väärän paikkaan tehtyään huutanut äidin paikalle tai tullut jopa hakemaan kädestä pitäen katsomaan. Mihinkään ei ole jäänyt muhimaan ikäviä yllätyksiä, toivottavasti ainakaan. Hassu lapsi <3 

Pikkukarhun heviletti. Otsatukkaa täytyy pian leikata, mutta takatukkaan ei saa koskea!

Tilaamaani Tulaa odotellessa... onhan niitä muitakin kantovälineitä ;)

Edistys- ja juoksuaskelia

Hurraa! Lapsemme kävelee kunnolla! Pikkukarhu päätti tuossa puolitoista viikkoa sitten, että nyt loppuu konttaaminen, ja lähti sitten kävelemään Ihan Oikeasti. On ollut hurjaa seurata tuota kehitystä: alkuun kävely oli humalaisen huojuvaa, kädet zombiemaisesti eteen asetettuna. Nyt otetaan jo isompia, vakaampia askeleita ja vauhtiakin on tullut rutkasti lisää. Äskenkin ulkona oli niin kiire, että liian nopea vauhti johti tuuskahtamiseen suoraan mahalleen. Oli senteistä kiinni, ettei nenä osunut asfalttiin siinä samalla. Huh huijjakkaa...

Armas lapsukainen on myös pukannut poskihammasta poskihampaan perään, mikä on tarkoittanut kestokiukkuilua sekä syömättömyyttä. Jokaisella aterialla syö sen muutaman lusikallisen. Liikkumisen myötä kaloreitakin palaa ihan kiitettävästi, joten poika on selkeästi laihtunut ja muuttunut samalla ihan pikkupojan näköiseksi. Jaksetaan melkein joka päivä Miehen kanssa ihmetellä, että mihin meidän vauva oikein katosi. Maanantaina onkin sitten meikeläisen (rv 33+5) ja Pikkukarhun (1v 3kk) yhteisneuvola, niin päästään molemmat puntarille. Saattaapi se viisari värähtää meikeläisen kohdalla taas ihan kiitettävästi, on meinaan tuota turvotustakin tullut sen verran.

Pikkukarhua ilmestyi vaivaamaan ihan uusi ongelma: ihottuma takapuolessa. Se ei näytä perinteiseltä vaippaihottumalta, vaan on märkivää, rupimaista. Ihan kuin palovammoja! Heräsi epäilys siitä, että iho olisi herkistynyt polyestermokalle, mitä Bumgeniuksissa käytetään. Toivottavasti ei! Ensiavuksi olen nyt antanut Pikkukarhun olla ilman vaippaa kotona ja laittanut kehäkukkavoidetta useamman kerran päivässä. Bummarit lähti keittopesuun, se on auttanut joillakin vastaavissa tilanteissa. Meillä on todella vähän muita vaippoja, joten pärjääminen tulevalla viikonloppureissulla ilman Bummareita on vähän niin ja näin. Saatetaan joutua ottamaan kertikset käyttöön. Kaapistä löytyi vajaa paketti Natyn vaippoja, onneksi kokoa 9-20kg. Ollaan käytetty Pikkukarhulla kertistä viimeksi... öö.. kauan sitten. Kestoilu on onneksi pelannut hyvin, eikä olla tehty niin haastavia reissuja, etteikö kestoja olisi jaksanut roudata mukana. Toinen vaihtoehto olisi laittaa päällimmäiseksi coolmax-kuivaliina tai sitten ihan joku bambukangasta oleva ohut imu. En usko, että kosteus on aiheuttanut tuota.

Olemme lähdössä tulevana viikonloppuna Ähtäriin kera appivanhempien. Myös Mies lähtee mukaan, tietenkin. Alun perin piti mennä oman perheen kesken asuntoautolla, mutta appivanhempien mukaan tulo muutti suunnitelmia, ja he vuokrasivat sieltä mökin viikonlopuksi koko poppoolle. Tarkoituksena on viettää lauantaipäivä Ähtärin eläinpuistossa ja piipahtaa sunnuntaina Tuurin ostoshelvetissä. En muista itse eläinpuistosta mitään, olin niin pieni siellä käydessäni. Pikkukarhu on varmaan intopinkeänä! Toivottavasti sää suosii. Mies aikoo kantaa Pikkukarhua rinkassa siellä, koska meillä ei ole enää rattaita...

Nyyh!

Olen riutunut ja räytynyt kaipauksesta myytyämme Pikkukarhun vankkurit. Hartanit saivat uuden kodin, jossa niitä toivottavasti rakastetaan yhtä paljon kuin meillä. Outoa tuntea haikeutta tavaran perään, mutta toisaalta niihin liittyy paljon rakkaita vauvamuistoja. Sen sijaan hääpukua, jonka sain juuri myytyä myös, ei tule yhtään ikävä. Se pirulainen roikkui vuoden makuuhuoneen kaapinovessa tilaa viemässä. Samaan syssyyn voisi vielä myydä vanhojentanssipuvunkin vuodelta 2004... vai antaisiko tulla sille komeat kymmenen vuotta ensin täyteen?

Yhdistelmien myyminen pikaisesti johti siihen, että olemme nyt vailla kulkupeliä. Menimme tuossa alkuviikosta ostamaan Babystylesta matkarattaita, ajateltiin ottaa halvat Carenat vaan ja tsekata samalla tuplavaunumahdollisuuksia. Loppujen lopuksi poistuimme myymälästä tyhjin käsin, sillä rakastuimme Miehen kanssa eräisiin päällekkäisiin tupliin, Phil&Tedsin Navigatoreihin nimittäin! Voi rähmä! Ja tällä kertaa Mies oli paljon vakuuttuneempi siitä, että emme pärjää rinnakkaisilla vaunuilla, vaan tarvitsemme näppärät päällekkäiset. Ikävä kyllä hinta ei tälläkään kertaa ole kukkarolle kovin suopea. Päätimme jättää matkarattaat kuitenkin ostamatta, JOS nuo kyseiset vankkurit meille kotiutuvat lähiaikoina. Ne kun muuntuvat yhdelle tai kahdelle lapselle, joten matkikset ovat käytännössä turhat sitten.

Kyseiseen menopeliin saa myös sujautettua pehmeän kantokopan vauvalle tai kaukalon kiinni (adapterilla). Värinä vihreä kiinnostaisi allekirjoittanutta eniten. Kokeumuksia ko. vankkureista?

*******************************************************

Alkaa tämä raskaus ottaa jo voimille ihan kunnolla. En pysty enää kävelemään kilometriäkään ilman, että olen loppuillan ja seuraavan päivän kipeänä. Nivusia särkee, jalkoja särkee, supistaa... Tunnen myös näyttäväni suohirviöltä 24/7. Ei tee mieli lähteä ihmisten ilmoille. Pää on jotenkin ihan jumissa koko ajan, joten järkevän keskustelun aikaan saaminen on työn ja tuskan takana. Haluan kaivautua peiton alle ja olla siellä seuraavat seitsämän (+-2) viikkoa!

rv 33+0 (31.8.13)

Jotain positiivistakin, nimittäin äitipolilta tuli eilen puhelu. Herttaisen oloinen kätilö siellä soitteli, notta aika myöhään on minulle varattu tuo pelkopoliaika. Edelliselle viikolle oli vapautunut aikoja, joten se sitten siirtyi hieman aikaisemmaksi, rv 37+1. Astetta paremmat mahdollisuudet ehtiä käymään siellä!

Saatiin Myttysen nukkumisongelmakin ratkaistua lainaamalla rottinkinen vauvansänky. Mieshän alkoi jo suunnitella pienen vauvansängyn rakentamista, mutta onneksi hänen ei nyt tarvitse ryhtyä siihen puuhaan. Sänky mahtuu mukavasti makuuhuoneeseen, ja on kevyt liikutella. Jos äitee vielä ompelisi siihen jonkun nätin reunasuojan/-koristeen, niin se olisi täydellinen! Pinnis jää Pikkukarhun huoneeseen. Myttynen voi ottaa siellä päiväunia tai tarvittaessa myös Pikkukarhun voi nukuttaa siihen, mikäli hän ei pysykään isojen poikien sängyssä. Joka on muuten edelleen Ikeassa...

*******************************************************

TO-DO-LIST:

- Hanki homeopaattiset valmisteet

- Osta Gua Sha -kampa

- Tee lista sairaalaan tarvittavista kamoista/pakkaa sairaalalaukku

- Polta synnytys-cd/lataa soittolistalle musiikkia

- Värjää harsot

- Tsekkaa, onko tarvetta hankkia lisää pieniä sisävaippoja

- Lanoliinita pienet villikset

- Pistä vauvan sänky kuntoon

- Kysele TENSiä Napikselta

- Varaa aika streptokokkinäytteeseen (!!!)

- Tee ruokia pakkaseen valmiiksi

- Osta rintapumppuun pullo kaiken varalta

Operaatio Bumgeniusten tuunaus

Meille on ajan saatossa eksynyt enemmän ja vähemmän hyväkuntoisia Bummarin taskuja. Osa on ihan tietoisesti hankittu siinä kunnossa missä ovat, osa on tullut vähemmän mukavana yllätyksenä. Osa taas on käytön myötä mennyt huonoon kuntoon.

Olen viime aikoina huomannut, että suurimmassa osassa Bummareistamme reisikuminauhat vetelevät viimeisiään. Niissä ei ole enää minkäänmoista joustoa, joten falskausvaara hoikkareitisellä Pikkukarhullamme kasvaa. Tarrallisissa vaipoissa osa tarroista pitää huonosti, pesutarrat eivät ollenkaan. Ostin muutaman erittäin edullisen taskun tuunausharjoittelua varten. Näissä on täysin kuolleet kuminauhat, eikä tarroissakaan ole enää hurraamista.

Yritin saada hiukan vinkkejä kuminauhojen sekä tarrojen vaihtoon OMV:n tuunauspalstalta, mutta en tainnut tulla hullua hurskaammaksi. Sain kyllä vastauksia, mutta en ymmärrä niitä! Itsehän en toki aio noita vaihtaa (siis ommella), vaan ompelijaäitini suorittaa tämän osion. Hän on onneksi ymmärtänyt selityksistä hieman enemmän...

Homma on osoittautunut odotettua rutkasti työläämmäksi. Ensinnäkin saumojen purkaminen on hermojaraastavaa! Tikkaus on pienenpientä, eikä PUL-kankaaseen saisi tulla ylimääräisiä reikiä. Yhden vaipan ratkomiseen menee paljon aikaa... ja tuunattavia vaippoja olisi se kymmenkunta.

Tarrat irrotettu

Neppien alla on tukikangas, jonka takia piti purkaa myös päästä vaippa, jotta saisi tarran helposti purettua ja ommeltua vielä uuden paikoilleen...

Kuminauhakujien purkaminen paljasti yllättävän jutun: kuminauha on ommeltu vain päistä kiinni. Olin odottanut, että se olisi tikattu kujaan kiinni, kuten monissa vaipoissa tuntuu olevan.

Nyt sitten pohdimme, että ompelemmeko Framilonin (joustonauhan) kujaan kiinni vai laitammeko vain päästä kiinni, kuten kuminauhakin oli... Ja toivottavasti tuo Framilon on nyt sitten oikea valinta vaippoihin, ainakin siitä tunnutaan puhuvan vaippojen ompelun yhteydessä paljon. Sitä myy mm. Eurokangas ja Myllymuksut, jonka sivuilla joustonauhaa kuvaillaan näin:

"Laadukas läpinäkyvä joustonauha on 100% polyuretaania, joka sopii myös kumiallergisten käyttöön. Joustonauha venyy jopa 400% ja palautuu hyvin alkuperäiseen muotoonsa. Joustonauha on kestävämpää kuin tavallinen kuminauha, joten se soveltuu erinomaisesti kovaan kulutukseen ja toistuviin pesuihin."

Aplix -tarranauhaa tilasin Kestovaippakaupasta.

Kattellaan, mitä tästä tulloo. Hyviä vinkkejä ja neuvoja otetaan ilolla vastaan!

p.s tänään poksuu 30+0!

p.p.s ihanan lukijani Annikan ansiosta löysin Baby Björn Balancen todella edullisesti! Käymme noutamassa sen sunnuntaina :)

EDIT: Kuminauhavalinta vaihtui Framilonista "tavalliseen" Super Elastic- kuminauhaan, sillä Framilon ei välttämättä kestä useita keittopesuja. Vaikka en itse keittopesekään Bummareita, niin saatan vielä myydä vaipat eteenpäin... jolloin keittopestävä kuminauha on reilumpi valinta.

Lisäksi sain hurjan hyvän vinkin kestovaipparyhmästä: kuminauhakujaa ei tarvitse purkaa kokonaan, vain kiinnityskohdista. Uusi kumppari pujotetaan kujaa pitkin ja ommellaan kiinni päistä. Hienoa! Pääsee paljon helpommalla. Tämänkin olisi ehkä voinut tajuta itse, mutta ilmeisesti ei tuo aivokapasiteetti ole ihan parraimmillaan näissä ompeluhommissa... kaan. Lisäksi havaitsimme, että kuminauha on helpointa ommella kiinni käsin, eikä koneella. Tähän mennessä kaikki yli 10 vaippaa ovat toimineet moitteettomasti, vaikka kuminauha on käsin ommeltu kiinni.

Mikäli saumaa joutuu purkamaan ja ompelemaan kuminauhakujien kohdalta, kannattaa muistaa jättää vanha tikkaus kuminauhakujan ulkoreunalle. Kun uusi sauma on sisemmällä, ei vuoto tapahdu PUL-kankaan pienenpienten reikien takia. Tajusikohan kukaan, mitä tarkoitan?

Mitään ammattimaista näin vaihdat tarrat ja kuminauhat Bummareihin -postausta en koskaan saanutkaan aikaiseksi, sillä en oikeastaan tiedä vieläkään, miten nuo on ommeltu. Äitini teki kaiken työn, kiitos siitä hänelle. Tuunattuja vaippoja on lähes 20kpl, joista osa on jo matkannut maailmalle. Kuminauhojen vaihtaminen on kuitenkin melkoisen simppeli projekti, varsinkin, kun siihen ei välttämättä edes tarvitse ompelukonetta. Kannattaa kokeilla! (Viimeisin päivitys 2.7.14)

Ensiaskeleet

Sieltä ne tulivat, Pikkukarhun ensiaskeleet!

Olin eilen ystävän kanssa syömässä ja leffassa. Pikkukarhu oli sillä aikaa seisonut pitkän aikaa ilman tukea. Oli tutkinut niin intensiivisesti lelua, ettei ollut ilmeisesti tajunnut irroittaneensa otteensa kirjahyllystä. Mies vannotti, etten yritä saada poikaa kävelemään tänään ilman hänen läsnäoloaan. Mutta! Ystävän luona laskin Pikkukarhun eteisen lattialle seisomaan ja oletin, että tämä ottaa tukea patterista kuten ennenkin. PK jäi töröttämään niille sijoilleen ilman minkäänlaista tukea. Ehdittiin sitä siinä sitten hetki ihmetellä, kun PK päätti ottaa kaksi askelta. Harmillista kyllä, kynnys tuli vastaan ja oli aloittelijalle liian korkea. Voi sitä riemua! Onnistumisen ilo paistoi myös Pikkukarhun kasvoilta.

Sanavarastoon kuuluu nyt selkeä ÄI-TI! Äänensävy on hyvin usein komentava tai vaativa...

Hampaita löytyy seitsemän, sillä kaksi etualahammasta sai seurakseen kolmannen. Se putkahti ihan yllättäen, huomasin vahingossa tässä yksi päivä. Tällä hetkellä Pikkukarhulla on alhaalla nämä kolme hammasta ja yläetuhampaiden lisäksi kulmahampaat. Poskihampaita ei ole näkynyt, vaikka ien on ollut yhdestä kohtaa mustana jo reilun kuukauden päivät.

Kävimme kuvauttamassa PK:n DolcEvitassa pari viikkoa sitten. Alun perin tarkoitus oli, että ystävä ottaa kuvat järkkärillään, mutta päädyttiin sittenkin ihan kuvaamoon. Pikkukarhu kun on vähän haastava tapaus noiden kuvien suhteen... Jännitti todella paljon, miten meidän hitaasti lämpiävä hämäläinen suhtautuu vieraaseen ihmiseen ja ympäristöön, mutta kuvaaja todella osasi asiansa. 140 kuvasta koottu koevedospakkaus on täynnä ihania kuvia, joista on vaikeaa päättää ne parhaat. Ostetaan varmaan useampi kuvatiedosto, joista voi sitten teettää kuvia tai canvastauluja.

Eilen poksui jo 26+0! Kipeitä suppareita ei ole enää tullut, tosin olenkin ollut nyt melkein kaksi viikkoa "lomalla". Seuraava työpäivä olisi vajaan viikon päästä ja sitten onkin enää kaksi työpäivää kesäkuun vikalla viikolla. Työt eivät siis pahemmin ole rasittaneet. Myttynen on vilkasta sorttia, välillä tuntuu ja näyttää kuin hän yrittäisi tulla läpi vatsanahasta. Jalkoja särkee kovasti iltaisin ja olo on muutenkin melko turpea, mutta varsinaista turvotusta ei onneksi ole. Närästys piinaa, mutta sekin talttuu Renniellä useimmiten. Viime aikoina on alkanut tuntua siltä, että sisäelimet ovat jo nousseet kurkkuun saakka, sellainen kuristava tunne koko ajan.  Tulevana maanantaina on lääkärineuvola, sitä odotellessa...

rv 26+0

Hitto että voi ihminen olla lyhytjalkainen! Sen näkee näistä mahakuvista aina. Persjalka mikä persjalka! Mutta hyvinpä noilla kintuilla pinkoo!

Kestotuotepuolella olen saanut käsiini uusia tuotteita! Ostin kestosidepaketin Miisamammalta:

Yösiteitä, runsaan vuodon siteitä, normaaleja siteitä sekä pikkuhousunsuojia.

Varaudun siteillä siis jälkivuotoon, kun ei saa käyttää kuukuppia. NYYH!

Kiinnityssysteemi. Yösiteissä on kaksi neppiä, muissa riittää yksi.

Kankaat trikoota, bambua ja joustofroteeta.

Tilasin myös Kestovaippakaupasta tarranauhaa, kun pitäisi vaihdattaa noin kymmeneen Bumgeniukseen tarrat! Äitee saa hoitaa moisen projektin, meitsi onnistuisi luultavasti tuhoamaan jokaikisen. Bongasin verkkokaupasta samalla villaisen vaippapussin, enkä voinut olla tilaamatta! Tämä on "HAJUSYÖPPÖ -VILLAINEN LIKAVAIPPAPUSSI" likavaippojen kuivasäilytykseen. Meillä kun on edelleen tuota hajuongelmaa vaipoissa. Villainen pussi on myös hygienisempi kuin muovikori, missä aiemmin kuivasäilytimme vaippoja. Ja onhan tämä nyt paljon ihanamman näköinenkin :3 Pussiin mahtuu n. 20 vaippaa, riippuen imujen määrästä.

Kestovaippapostaus vol. 3

Miten tuo äitienpäiväpostaus on yhtäkkiä pompannut viimeisimmäksi postaukseksi? En ole muokannut sitä tai mitään toissapäivänä, outoa!

*********************************************************************************

Mutta kestovaipoista jälleen. Kovin paljon vaippasysteemit eivät ole meidän taloudessa muuttuneet sitten edellisen postauksen. Toki M-koko on vaihtunut jo L-kokoon, mutta ollaan pysytelty vanhoissa hyväksi havaituissa merkeissä. Eniten meiltä löytyy edelleen Bumgeniusta (pul-taskuja sekä muutama all-in-one) ja Apilakuuta. Bummarin one size -taskut menevät vieläkin niin, että reisistä joudutaan pitämään neppejä kiinni! Tosin kohta ne saa varmasti jättää jo auki.

Suurin osa vaipoista pesussa, niin vaippakaappikin näyttää siistiltä. Kaappiin ei ole enää mahtunut vaippoja, joten korissa on yleensä ns. kotivaipat.

Vaippoja on aktiivisessa kierrossa tällä hetkellä 46 kappaletta, joista 16 Bummarin pul-taskuja ja neljä Bummarin aio:ta. Loput ovat sisävaippoja (lähinnä Apilakuuta) tai muutamia satunnaisia taskuja, kuten Myllymuksua ja Alvababya. Myös kahdet harkkapikkarit löytyy, joita on nyt kotona pidetty. Villiksiä on käytössä seitsemän kappaletta, neljät pitkät (kahdet ruskeat, vihreät ja valkoiset) sekä kolmet lyhyet (vihreät, ruskeat ja vihreät itsetehdyt). Valkoisia ja itsetehtyjä lukuun ottamatta meidän villikset ovat HH Wooleja.

Pitkiä ja lyhyitä villiksiä. Kuvan lyhyet HH Woolit kävivät vahingossa vaippapyykin seassa 60 asteen pesussa ja siirtyivät odottamaan vähän pienempää käyttäjää... ;)

Taskuihin tuleviin imuihin on myös tullut muutoksia sitten viime kestovaippapostauksen. Kotona ollessa käytetään vähällä imulla varustettuja taskuja, esimerkiksi yksi bambuhampputaitto tai mikrokuituimu. Pyritään pottailemaan usein, joten pissan määrä vaipoissa on vähentynyt. Ulkomaailmaan mentäessä vakiovaippamme on Bummarin tasku, jonne laitetaan ensimmäiseksi mikrokuituimu (imaiseen nopeasti, mutta ei ole pitävyydeltään yksin riittävä) sekä bambuhampputaittoimu tai vastaava paljon imevä ja hyvin nestettä sisällään pitävä imu.

Ihmettelin nimittäin kovasti, kun yhtäkkiä luottovaippapakettimme alkoivat falskaamaan ihan yhtenään. Olimme käyttäneet Bummarin taskussa kahta mikrokuituimua. En uskonut vian olevan taskussa, joten syyttävä sormi  kohdistui mikrokuituimuihin. Sainkin sitten selville, että a) mikrokuituimut eivät parane vanhetessaan (pesujen myötä), vaan menettävät kykyään pitää nestettä sisällään ja b) mikrokuitu ei muutenkaan ole imuna kaikista "pitävin", vaikka se imeekin nopeasti ja suhteellisen paljon nestettä. Eli kun poika on pyllähtänyt istualleen, on imuista luultavasti turskahtanut sienen lailla ylimääräiset pissat pois ja neste on valunut reisien kohdalta ulos... Kaikki mikrokuituimumme ovat elämää nähneet, osa on varmasti jo tullut tiensä päähän. Osa toimii hyvin, kun sen vain yhdistää johonkin luonnonmateriaali-imuun. Jossain vaiheessa aion investoida uusiin mikrokuituimuihin.

Bummarin taskuun sujahtaa mikrokuituimun lisäksi jokin luonnonmateraalista tehty taittoimu

Kotona ollessa käytetään paljon sisävaippa+villikset -yhdistelmää, varsinkin noita lyhyitä villiksiä. Meillä on sisällä aina lähes 25 astetta lämmintä (kesähelteitä kauhulla odotellessa...), joten Pikkukarhu on aina aivan hiessä. Lyhyillä villiksillä ja t-paidalla pärjää hyvin, mutta toisen polvet ovat kyllä kovilla ryömimisen takia. Täytyisi askarrella jotkut hienot polvisuojat!

Yöllä käyttöön on vakiintunut Bummarin tasku+kolme mikrokuituimua TAI kaksi mikrokuituimua+bambuhampputaitto. Lisäksi päällä on tietenkin lyhyet villikset. Ollaan päädytty käyttämään tuota pul-kuorta yöllä, kun mikään yösisävaippa lisäimuineen ei ole tuntunut riittävältä. Pikkukarhu ei ole valintaa protestoinut, eikä myöskään hänen takalistonsa iho, joten ehkä se pul ei sitten hiosta yökäytössä liikaa. Voisi tosin taas vaihteeksi kokeilla jotain yösisävaippaa lisäimulla, josko tuo yöpissan määrä olisi vähentynyt.

Yön imut useimmiten 

Minulle iski jossain vaiheessa imujen hamstraushimo, ja tuli sitten hankittua käytettynä paljon sekalaisia imuja. Osa on jo ihan seuraavaa vaipatettavaa silmällä pitäen, sillä jo harsoihinkin tarvitsee jotain pientä lisäimua.  Voisin sanoa, että vaippa- ja imutilanteemme on tällä hetkellä erittäin hyvä. Vaippojen pesuvälikin on venynyt, riittää jos kolmen päivän välein pesee.

Erilaisia käytössä olevia imuja+vaaleanpunainen coolmax-kuivaliina. Ikeasta saa pikkupyyhkeitä alle 50snt/kpl, niistä tulee halpoja ja hyviä taittoimuja! 

Bummarin all-in.one vaatiin lisäimukseen Rainbown imun sekä päällimmäiseksi coolmax-kuivaliinan

Märkäpintaisissa sisävaipoissa käytetään paljon coolmax-kuivaliinoja

Kestovaippavertailu vol. 2

Vaippatilanteemme on muuttunut paljon sitten ensimmäisen kestovaippavertailun. Pojalle on toki tullut lisää painoa ja olemme siirtyneet käyttämään M-koon vaippoja. Lisäksi pissan määrä on valtava!

Valitettavasti kaikkien materiaaleja en uskalla lähteä arvailemaan, kun ovat tulleet meille kirpparilta ilman tarkempia tietoja. Nämä ovat kaikki olleet hyvin toimivia ratkaisuja meillä, joten varsinaisesta vertailusta ei oikeastaan voida puhua. Tämä on ehkä ennemmin suosittelupostaus ;)

Olemme tällä hetkellä vanhempieni luona, joten tässä ei suinkaan ole kaikki vaipattimet. Meillä on useita samanlaisia, joista osa on nyt kotona tai pesussa. Tässä on kuitenkin pääpiirteissään yksi kutakin mallia, jotka meillä toimivat parraiten.

Vaippakokoelmaa.

Kuvassa ylhäältä vasemmalta:

Pinkit Bumgenius all-in-one/one size/luomupuuvillaa, vaaleansininen Bumgeniuksen one size taskuvaippa, Apilakuun taskuvaippa, armeijakuosinen minkeevelourinen taskuvaippa, Made by Riina -sisätaskuvaippa, Onnikkaan sisätaskuvaippa, Tots Botsin Bamboozles -sisävaippa, raidallinen/autokuosinen/kukkakuosinen Apilakuun sisävaippa, sisävaippa merkkiä tuntematon sekä Made by Riina sisävaippa.

Bumgeniuksen all-in-one vaatii nykyään lisäimuja pelittääkseen edes muutaman tunnin. Laitan läppien alle Rainbown puuvillaimun sekä päälle KVK:n tiimaimun, jossa on siis coolmax. Pinta tuntuu kuivalta, vaikka vaippa olisi märkä.

Paketti kiinni! Eikä ole yhtään liian muhku :)

Uusin rakkauteni on Bumgeniuksen one size taskuvaippa! Täytän sen yleensä Myllymuksujen taittoimulla tai vastaavanlaisella hampputaittoimulla sekä Rainbown lisäimulla.

Sisävaippoja

Raidallisessa ja kukkakuvioisessa sisävaipassa on ulosvedettävä pitkä läppä. Näihin saatan laittaa vielä jonkun lisäimun, jos käytän yövaippana. Alimmaisessa vaipassa läppä on ulkopuolella. Kaikissa vaipoissa on coolmax -pinta ihoa vasten.

Tots Botsin bamboozle -sisävaippa

Vaipassa on läppä, jonka yleensä taitan. Lisäksi laitan KVK:n tiimaimun, jotta ihoa vasten olisi kuivempaa pintaa.

Made by Riina sisätaskuvaippa sekä Onnikkaan sisätaskuvaippa.

Molemmissa vaipoissa on sisäpinta coolmaxia.

Bodyja olen pidentänyt "Many Months" -jatkopaloilla. Näitä on kuulemma helppo tehdä itsekin... Meillä ovat nimittäin nuo 68cm bodyt käyneet liian lyhyiksi, mutta useimmat 74cm bodyt ovat taas liian pitkiä hihoista tai isoja yläosasta.

Taskuvaippoihin ja sisätaskuvaippoihin laitan useimmiten jonkun taittoimun sekä Rainbown lisäimun. Niillä pärjää tarpeeksi pitkään päivisin, mutta öisin on alkanut tulla ongelmia vaipattamisen suhteen. Poika pissaa hurjia määriä myös öisin, kun syökin vielä kahteen kertaan yössä. En haluaisi vaihtaa vaippaa syöttöjen yhteydessä pelkän pissan takia, kun sitten hän kuitenkin heräisi enemmän. Olenkin sitten laittanut lisäimua sisävaippoihin niin paljon kuin olen suinkin kehdannut. Mietityttää vaan, että muuttaakohan valtavan suuri kestopeppu selällään nukkujan asentoa jotenkin epäergonomiseksi? Onneksi Pikkukarhu on alkanut kääntyä itsestään kyljelleen nukkumaan, joten iso vaippapeppu ei häiritse niin paljon.

Kuorivaippoja ei ole käytetty enää aikoihin. Meillä on joitain 10 kiloon asti meneviä kuoria, mutta ei niihin oikein tuppaa istumaan nuo sisävaipat. Niinpä olenkin käyttänyt HH Woolsin Longieseja (keltaiset ja vihreät) sisätasku- ja sisävaippojen kanssa. Yleensä yritän kikkailla niin, että jos ihmisten ilmoille lähdetään, niin laitetaan sitten joku taskuvaippa tai all-in-one. Muskarissa katsoivat pitkään, kun body oli vedetty villapöökien päälle :D Ja onhan se välillä mukavaa pukea lapselle ihan tavallisiakin housuja.

Bumgeniuksen all-in-one vaipat, joita vielä edellisessä vertailussa hehkutin, ovat nyt poistuneet rakkauslistaltani. Kyseisissä vaipoissa kun oli se mikrokuitufroteinen imu sisällä, joka riitti ehkä tunniksi tälle meidän megapisurille. Osaan vaipoista olisi voinut työntää lisäimua, mutta annoinpa sitten olla. Ne M-kokoiset all-in-onet, mitä ehdin hankkimaan, ovat sen verran huonossa hapessa jo reisikuminauhoistaankin, että taidan ratkoa imut irti lisäimuiksi...

Seuraavaksi ostoslistalla olisi noita Bummarin taskuvaippoja.

*********************************************

Tsekkaa myös:

Ensimmäinen kestovaippavertailu

Kestovaippapostaus vol. 3!

Kaupunkipäiviä ja kotipäiviä

Olin eilen aika rohkea. Lähdin nimittäin pojan kanssa kaupungille aikomuksenani pistäytyä kunnolla ensimmäistä kertaa kirjastoon sitten pojan syntymän. Olen tainnut kerran sen jälkeen käydä siellä juosten palauttamassa noin miljoona vuotta myöhässä olleet opukset.

Olen aina rakastanut kirjastossa käymistä. Ensimmäinen romaani, jonka luin, oli joku Neiti Etsivä. Olin kahdeksanvuotias ja käytin lukemisen apuna viivotinta pysyäkseni oikealla rivillä :D No, siitähän se ura sitten urkeni ja olen mättänyt kirjoja hyvään tahtiin. Lapsi on hidastanut tahtia. Saan vieroitusoireita, jos en voi lukea!

Eniveis, Pikkukarhu käyttäytyi kirjastossa niin moitteettomasti, että join siellä jopa kahvit ystäväni kanssa! Tämän jälkeen pistäydyimme vielä Sokoksella ja Henkkamaukalla, josta mukaan tarttui vähän liikaa kaikkea kivaa. Menin siis ostamaan pojalle sukkia... Poika sai sukkapakettinsa lisäksi "farkut" kokoa 68, henkselit ja pari kuolalappua/kaulahuivia/mitänenyonkaan. Mua ei saa päästää sinne lastenosastolle!!!

Löysin itsellenikin pari kivaa paitaa, joista toinen on samanlainen erään vanhan suosikkipaitani kanssa, mutta väriltään vihreä! Olin juuri pohtinut, että mistähän saisin sen mallisia paitoja lisää, koska ne sopivat meikeläisen kroppaan. Toinenkin paita näytti niin hyvältä meitsille, etten voinut olla ostamatta. Vastapainoksi olen sitten myynyt Facebookissa vanhoja vaatteita pois ihan kivasti. Ja olen saanut myös hääkrääsää myytyä!

Timanttejakin oli tallessa enemmän, mitä uskalsin kuvitella. Tilastojen valossa näyttäisi siltä, että mummo/harakka oli mieltynyt vihreisiin timangeihin ;)

Laitoin pojalle kestovaipan kaupungille ja oivoi, Suuri Rakkauteni petti minut! Bumgenius falskasi, joten Sokoksen vessassa piti suorittaa massiivinen vaipanvaihto-operaatio. Olin ottanut varalta sinisen TSI-sisätäyttövaipan ja imun, mutta sainkin sitten hetken ähräämisen jälkeen todeta, että nämä sinisetkin ihanuudet ovat nyt auttamattoman pieniä! NÖYYYYY! Olihan siellä hoitolaukussa onneksi kertiksiäkin, joten matka jatkui sitten sellaisella. Bummariin palatakseni, moni on sanonut, ettei se ole mikään kauhean ison pissan vaippa. Kolme tuntia oli meillä liikaa :(

Loppupeleissä oltiin 3,5h kaupungilla ilman suurempia raivareita (poika tai äiti) ja kävelimme keskustan päästä päähän. Ja juostiin (äiti juoksi, poika nauroi) bussipysäkille, jo vain hiki virtasi!

Tuli kauhian hyvä mieli siitä, että päästiin vähän ihmisten ilmoille keskenämme. Kyllähän kaikki aina hokee sitä, että "kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu" ja "ei se lapsen itku ketään haittaa". No kyllä mua haittaa! Ei ole kiva olla jossain kaupungilla rentoutumassa, jos yksi kirkuu kurkku suorana vähän väliä.

Tänään ollaan mölläilty kotona. Toisin sanottuna herättiin hirveän aikaisin (6.30), olen pessyt pyykkiä, myynyt tuotteita, laittanut ruokaa, viihdyttänyt lasta, käynyt 45 minuutin vaunulenkillä, soittanut äidille ja siskolle... Ja katsonut Täykkäreiden ensimmäistä jaksoa 20 minuuttia! Jee. Ehkä joku päivä ehdin katsoa loputkin.

Viime yönä oli kestovaippakokeiluyö: Myllymuksujen taskuun tungettu Muksujen bambuhampputaitto sekä kaksi Rainbown puuvillalisäimua JA varmistuksena vielä merinovillapöökit päällä. Ei tullut vahinkoja! Ilman vaihtoa yöllä!

Ja nyt tyyppi nukkua posottaa jo toista tuntia Imse Vimsen all-in-on päällä, tästä ei hyvää seuraa sanokaa mun sanoneen...

Arvatkaa vaan, kuinka paljon kirjoitettavia juttuja pulppuilee mieleen päiväsaikaan kun koneelle ei ehdi. Ja mikä on lopputulema? No tämmöstä mössöö!

Sorge vaan.

Äidin kaupunkiasu, tosin bolero oli melko turha siinä helteessä ja kengillä oli huono juosta...

Vaaleat pehmoystävät saunomassa kylvyn jälkeen. Voi, kun tuo Pentikin pupu näyttää reppanalta :D

Ainun ensipupu on kummitädiltä, Lenni Lokinpoika kummisedältä ja hänen vaimoltaan.

Lammas on Miehen sukulaisilta.

Pupun ostin ihan itte. Ja oli kallis. Elkee kertoko Miehelle ;)

Kestovaippavertailu

Minulla on viha-rakkaussuhde kestovaippailuun. Enemmän rakkaus ;) Kestovaippailumme alkoi jo ennen lapsen syntymää sillä, että kävimme Miehen kanssa yhdessä kestovaippainfossa, jossa Mies hurahti hommaan ihan tosissaan raha- ja ympäristösyiden tähden. Itsekin olin sitä mieltä, että meillä sitten kestoillaan jatkuvasti.

No, hommahan ei aina mene niin kuin Strömsössä ja nykyisin meillä osakestoillaan. Öisin on kertikset, samoin pidemmille reissuille lähdettäessä. Alkuun oli niin rankkaa, että niiden muutamien öisten vaippakatastrofien jälkeen olin ihan kypsää kauraa koko hommaan. Nyt olen suunnitellut kunnollisten yökestojen hankkimista, kun yöt alkavat muutoin olla pojan osalta rauhallisempia. Herätään kuitenkin vain pari kertaa yössä enää.

Olen ostanut kestovaippoja kirppareilta, huuto.netistä ja Facebookin osta-myy -kestovaipparyhmästä. Aluksi ostin tietenkin sokkona ihan mitä tahansa, koska etukäteen on mahdotonta tietää, mitkä vaipat sopivat. Siksi kannattikin ostaa erilaisia yksittäisiä vaippoja.

Kestovaippatermistö oli alkuun täyttä hepreaa (AIO? TSI? PUL?!?), mutta Kestovaippainfon sekä Tiina Törnströmin Vaippailmiö -kirjan myötä aloin pikku hiljaa ymmärtää eri vaippojen eroja. Lisäksi armas mammaystäväni oli jo ehtinyt kestoilemaan kuukausia tuoreen poitsunsa kanssa, joten sain kullanarvoisia vinkkejä. Sain ystävältäni kassillisen kestovaippoja lainaan! Palautin vaipat eilen haikein mielin, niin ne vauvat vaan kasvaa...

Loppupeleissä meillä on ollut käytössä hyvin suppea valikoima vaippoja, joten mitenkään hirmuisen kattavaa tästä vertailusta ei tule... mutta asiaan:

Vaippakaappimme ennen inventaariota. Ylhäällä vasemmalla kuorivaipat+villahousuja, oikealla imut. Alemmalla hyllyllä taskuvaipat, sisävaipat ja all-in-one -vaipat suloisessa sekamelskassa. Äiteen vaipatkin päässeet kuvaan ;) Alemmassa pyykkikorissa paikka vauvan pyykeille (vaatteet+vaipat)

Yksiväriset vaipat ovat lähes kaikki Bumgeniuksia :)

Aluksi käytimme sisävaippana harsoa, jonne laitoimme lisäimun. Lisäimu taiteltiin aina harson väliin kuvassa näkyvällä tavalla. Käytettiin aina tätä samaa taittoa, vaikka erilaisia taittelumalleja olisi ollut tarjolla. Harsoja meillä on n. 50kpl, osa isoja (kalliita) bambuharsoja, jotka kyllä voittavat Pikku Piian harsot pehmeydessä ja imukyvyssä!

Harso pysyi hyvin kiinni näpsyllä! En viitsinyt pukea harsoa elävälle mallille ;)

Harson päälle laitettiin yleensä villahousut. Tässä jonkun tekemät (TSI=Tee Se Itse) villahousut!

Babyidean merinovillahousut, odottavat käyttöä!

Toisinaan käytettiin Imse Vimsen kuorivaippaa harson päällä. Suurimmista harsoista tuli niin iso paketti, että pojan kasvaessa harsoa/imua tursui aina S-kokoisen kuoren rakosista. Villahousut toimivat aina kuorta paremmin!

Alempi on Imse Vimsen Organic Cotton kuorivaippa, johon olen rakastunut! Se menee 8kg saakka ja on ollut nyt todella toimiva sisävaippojen kanssa!

Erilaisia lisäimuja, joita voi laittaa niin harsojen sisään kuin taskuvaippojen taskuihin. Ylävasemmalta: 

- Myllymuksujen bambuhampputaittoimu, joka on alkanut vasta nyt toimia, kun taskuvaipatkin ovat isompia. Oli liian suuri taiteltavaksi harson sisään. Nyt erittäin toimiva Myllymuksujen taskuvaipassa sekä muissakin taskuvaipoissamme! Bambu ja hamppu ovat molemmat erittäin imukykyistä materiaalia.

- Mikrokuitufrotee, jota on myöskin Bumgeniusten sisällä imuna! Luottoimu, toimii sekä harson että taskuvaippojen kanssa.

- Äitiyspakkauksissa oli joskus 80-luvulla vaaleanpunaisia ja hiukan isompia keltaisia liinoja, veikkaisin niiden olevan puuvillaa? Monta kertaa pestyinä nämä ovat hyviä imuja, tosin ohuina eivät ime litratolkulla. Käytettiin näitä paljon harsojen kanssa lisäimuna, mutta nykyiseen kusimäärään eivät toimi!

- Kestovaippakaupan eli KVK:n tenceljoustofroteinen taittoimu toimi ja toimii. Saattoi välillä olla inasen liian iso harson lisäimuksi, mutta vähän taittelemalla ja tunkemalla sen sai toimimaan ;) Tässä kuvassa taiteltu siis kolminkerroin. Pinta coolmaxia eli onteloneulosta, tuntuu märkänäkin kuivalta ihoa vasten.

- Rainbown luomupuuvillainen lisäimu. Näitä meillä on PALJON! Hyvä hinta-laatusuhde! Ovat imuteholtaan tosi hyviä vastasyntyneelle ja sopivat hyvin harson sisään, koska ovat lyhyitä. Nykyisin seilaavat taskuvaippojen sisällä, joten ovat siirtyneet pois käytöstä...

- KVK:n tenceljoustofroteinen tiimaimu (coolmaxilla). Tämäkin toimi hyvin harsojen kanssa, mutta nykyisin riittämätön imuteholtaan taskuvaippoihin. Sen sijaan sisävaipassa olevaan taskuun extraimuksi erittäin hyvä!

Sisävaippoja. Ylhäältä alas:

- Imse Vimsen sisävaippa. Käytettiin muutaman kerran, ei tykätty. Koska vaipan siivekkeissä ei ole tarroja, oli vaipan paikoillaan pitäminen ja villahousujen tai kuorivaipan päälle väkertäminen pikkusen liian haastavaa meille :D Nämä varmaan toimivat hyvin pieneen pissaan ja vastasyntyneelle, meillä olivat aina ihan läpimärkiä. Läpän alle kyllä saa (pienen) lisäimun tarvittaessa!

- TSI-sisävaippa, jossa tasku lisäimulle. Ulkopinta collegea ja sisäpinta fleecea, joka tuntuu kastuessakin kuivalta ihoa vasten. Näitä on meillä kaksi, ja jos näiden tekijä tunnistaa itsensä, niin meille saisi ommella pari uutta isompaa! Ovat osoittautuneet aivan loistaviksi eri lisäimujen kanssa!

- Tots Botsin Bamboozle sisävaippa. Materiaali bambufroteeta. Yksi suosikkivaipoistani! Imua riittää. Nämäkin jääneet nyt pieniksi, voi surkeus :(

Tämänmallisissa sisävaipoissa kiinteän läpän voi taittaa poikavauvalle eteen, jotta imua tulisi enemmän sinne, minne se pissakin tulee ;)

Suuri rakkauteni kestovaippamaailmassa eli Bumgenius. Tässä esillä nepillinen all-in-one/one size/organic cotton malli, eli tämä menee nyt ja aina tuonne 16kg saakka... ainakin toivonmukaan. Alempi on S-kokoinen all-in-one tarrakiinnityksellä.

Halusin alunperin noita nepillisiä, koska tarrat saattaa mennä ajan myötä huonoon kuntoon. Nyt olen kuitenkin jo ihan kypsänä noihin neppeihin... kun on niin nakkisormet! Noita one size -vaippojakin saa tarrakiinnityksellä. Ainut miinus näissä Bummareissa on ehdottomasti se, että ne kuivuvat ikuisuuden. Eli ainakin puolitoista vuorokautta näin kosteaan aikaan... Uusissa malleissa on irroitettavat imut, joten ne varmaan kuivuvat nopeammin.

Vanhan mallin imu mikrokuitufroteeta, sisäpinta polyestermokkaa. Uudemman imuina on luomupuuvillaa, kaksi läppää päällekkäin. Nopeammin kuivuisi, jos imut olisivat toisesta päästä irti vaipasta...

Imse Vimsen all-in-one -vaippa, joka tuli tänä vuonna äitiyspakkauksen mukana. Kaksi läppää: mikrofleecea ja joustofroteeta. Voipi ihan itte sitten valita, kumman läpän laittaa vauvan ihoa vasten. Ollaan käytetty vasta muutamia kertoja, alkaa vasta nyt olla tarpeeksi napakka reisistä eikä enää falskaa. En oikein osaa sanoa tästä mitään! Kuvittelisin, että imua riittää hyvin päiväkäyttöön.

Myllymuksujen taskuvaippa, tullut äitiyspakkauksen mukana. Tämäkin on alkanut vasta toimia, vaikka on kokoa S-M (5-10kg). Nyt, kun ollaan lähempänä 6,5kg pelittää ihan eri tavalla. Tämän sisällä olen käyttänyt Myllymuksujen bambuhamppuimua, mikrokuitufroteeta sekä KVK:n taittoimua. Parhaiten on tainnut toimia se Myllymuksujen imu.

One size taskuvaippoja eri kuoseilla. Seepra- ja maastokuosinen ovat minkeevelouria, sellaista pehmoista ja pörröistä kangasta. Näidenkin neppien kanssa tahtoo välillä männä hermot... ja vaikka ovat samanmallisia, niin jostain syystä tuo tähtivaippa tuppaa falskaamaan. En hanki yleensä hanki vaippoja kuosien takia, mutta nää oli pakko saada!

Tyly tuomio DiMooo -vaippamerkille. Ihana sammakkokuosinen taskuvaippa ja farmikuosinen all-in-one ovat kumpikin meidät pettäneet joka ikinen kerta! Minulla ei siis ole mitään hyvää sanottavaa näistä. Ehkä vika on jossain muualla kuin mallissa, mutta meiltä poistuvat kaapista kuleksimasta nyt.

Ensimmäinen kestovaippa, jonka joltain kirpparilta ostin: Kushiesin all-in-one. Todella omituinen vaippa, hirveän jäykkä, kummallisen mallinen ja istuu huonosti. Lisäksi tässä on kosteussulkuna PVC:tä, mitä ei käsittääkseni enää kauheasti kestovaipoissa käytetä. Pvc on lämpöherkkää materiaalia, joten pesu liian kuumassa voi pilata vaipan. Näitä oli joskus äitiyspakkauksessa. Tulee ihan mieleen joku kestovaippojen prototyyppi, josta on sitten lähdetty parantelemaan ideaa... :D Jos joku tosiaan tykkää näistä, niin meiltä saa kaksi vaippaa ihan ilmaiseksi. Ystävä käyttää näitä pojalleen, mutta laittaa päälle vielä villahousut varmistukseksi. Paketista tulee vähän tuhdimpi, mutta toimii.

Vaippakaappi raivauksen jälkeen, tosin sinne jäi vielä kuvauksen ajaksi nuo Kushiesin hirvitykset...

Tarkennan vielä muutamia pointteja:

- Vaipat saattavat falskata esim. sen tähden, että ne on "pesty tukkoon" vääränlaisella pesuaineella. Vaippojen pesuaineessa saippuaa saisi olla <5% Erittäin hyvä pesuainetietokanta löytyy kestovaippainfosta, jossa myös eritellään, mille kankaalle mikäkin pesuaine sopii. Monien materiaalien imuteho vain paranee pesujen myötä!

- Vaippa voi falskata "lahkeensuista" esim. siksi, että vauvalla ei ole tarpeeksi pulleroiset reidet tai kuminauhat ovat käytössä/vanhuuttaan löystyneet. Varsinkin kyljellään nukuttaessa tulee helposti vuotoa, jos reisikummarit eivät ole tarpeeksi tiukat.

- Joitakin vaippoja ei suositella pestäväksi 60 asteessa, koska se voi heikentää esim. kosteussulkua (näin on mm. Myllymuksujen taskuvaipassa). Itse olen kuitenkin pessyt kaikki vaipat aina 60 asteessa, koska alempi lämpötila tuntuu melko riittämättömältä pissakakkalikapyykkiin.

- Imut ja harsot pesen aika-ajoin 95 asteessa.

- Kestovaippoja saa myös lainattua ympäri Suomea toimivista kestovaippalainaamoista. Googlettamalla löytyy!

- Hyvät kestovaippamarkkinat pyörivät Facebookin Kestovaipat ja kantovälineet kiertoon -ryhmässä, jossa myös keskustellaan vaipoista paljon JA siellä voi kysyä neuvoa mihin tahansa vaippapulmaan :) 

Mikäli joku bongaa hirmuisia virhefaktoja, niin hihkaiskaa ihmeessä. Tarkoitus on oman kokemuksen ohella kertoa myös faktoja, joita yritin kyllä tarkistaa netin ihmeellisestä maailmasta... Googlettamalla kriittisesti ;)

Kestovaippavertailu vol. 2

Hintavertailu: kertakäyttövaipat vs. kestovaipat by Sini