Näytetään tekstit, joissa on tunniste kemikaalikuorma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kemikaalikuorma. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. helmikuuta 2013

Ekopesuaineet

Pääsenpäs vihdoin ja viimein kertomaan hiukan ekopesuaineista, joihin olen tutustunut (hartaudella) noin puolen vuoden ajan. Kai. En enää muista, milloin ostin ensimmäiset putelit, mutta se oli Pikkukarhun syntymän jälkeen joka tapauksessa.

Alun perin päätökseen vaihtaa kaikki pesuaineet ekologisempiin vaikutti kaksi asiaa: myrkyttömyys ja uudelleentäyttömahdollisuus. Siksi valitsin kokeiluun Ole Hyvä -tuotteet sekä Sonetin yleispuhdistusaineen. Olen saanut normaaleista pesuaineista ja niiden kemikaalihuuruista vähintäänkin päänsäryn aina, mutta myös käteni ovat menneet todella huonoon kuntoon, ellen ole käyttänyt hanskoja. Ajatus siitä, että lapsi nuolee jollain myrkkylitkulla putsattua pöytää/lattiaa ei myöskään ollut kauhean mukava.


Ole Hyvä käsienpesunesteet, hajusteeton sekä piparminttu-teepuu-eukalyptus. Ihastuin tuohon jälkimmäiseen, ja vain sitä olenkin ostanut nyttemmin. Piparmintun tuoksu on ihana! Käteni eivät ole olleet ikinä näin hyvässä kunnossa keskellä talvea, joten veikkaa käsienpesuaineen muuttumisella olevan jotain vaikutusta asiaan. 

Vessassa meillä on lasinen saippuapullo, koska tuo muovipullo ei ole kauhean esteettinen. Keittiössä olen pitänyt tuota muovipulloa.

Ole hyvä astianpesuaine, hajusteeton. Toimii kyllä normilikaisiin astioihin, mutta todella rasvaiset astiat jäävät kyllä vähän... rasvaisiksi. Meillä pestään niin vähän käsin, että se ei ole haitannut. Maitopullojen ja tuttiosien pesuun tätä on eniten mennytkin. Kädet ovat kiittäneet, normaali tiskiaine kun on kuivattanut käteni haavoille saakka näin talvisaikaan.

Ole Hyvä sitruuna-lime -yleispesusuihke. Olin tottunut käyttämään Tolun vastaavanlaista suihketta, jota ei siis tarvitse huuhdella pois erikseen. Tämä oli kyllä pettymys! Ei irroittanut likaa, varsinkaan vähän pinttyneempää tai poistanut rasvajälkiä. Ainoa plussa oli, että jätti miellyttävän sitruunantuoksun keittiöön. Vesi ja bamburätti pärjäävät tälle yksinään.


Teepuu-eukalyptus -saniteettisuihke. Tekee vessasta ihanan tuoksuisen, mutta ei valitettavasti poista kovin pinttynyttä likaa. Altaaseen tuntui jäävän tummentumaa, vaikka itse "lika" lähtikin pois. Ratkaisin ongelman käyttämällä "hankausaineena" ruokasoodaa, jolloin pinttymät lähtivät ja sain ihanan raikkaan tuoksun. En ole ostanut tätä lisää, vaikka tuoksu onkin iso plussa.


Sonett yleispuhdistusaine. Todella riittoisa, tiiviste kun on. Ajaa hyvin asiansa, ei moittimista. En nyt enää muista, miksi valitsin tämän Sonettin tuotteen, kun kaikki muu on kuitenkin Ole Hyvää. Olisikohan ollut yleispesuaine loppu juuri silloin? Tätä ei muistaakseni voi täyttää uudelleen (=ei ole täyttökanistereita liikkeessä), mutta muovipullon voi toki kierrättää. Eikä tätä tarvitse kovin usein ostaa!

Sonettin tuotteista meiltä löytyy myös villan- ja silkinpesuaine (lähinnä villisten pesuun), villanhoitoaine lanoliinitukseen sekä nestemäinen sappisaippua vaikeiden tahrojen poistoon. Sappisaippua on kyllä kullan arvoinen lapsiperheessä!


Luottotuotteet! Väkiviinaetikkaa käytän eniten huuhteluaineena pyykissä (n. ½ dl huuhteluainelokeroon), mutta välillä myös siivouksessa. Ruokasoodaa laitan vaippapyykin sekaan raikastamaan ja tahroja poistamaan (n. 1dl pesuainelokeroon). Soodaa heitän myös pesualtaaseen ja vessanpönttöön, kun pesen niitä. Tekee myös tiskipöydästä hohtavan kirkkaan ja raikkaan! Onneksi tuota soodaa löytyy nyt litran pahvipöntöissäkin, ettei tarvitse enää ostaa noita 500g muoviputeleita. 

Vaippapyykki hoituu pesupähkinöillä. Olen ollut huomaavinani, että pesupähkinät tekevät pyykistä jotenkin harmahtavaa, joten en ole kokeillut sitä muuhun pyykkiin. Minua ei tuo vaippojen harmaantuminen niin kauheasti haittaa, kun puhdasta kuitenkin näyttäisi tulevan! 

Ole Hyvä -tuotteiden iso plussa on niiden vegaanius sekä kotimaisuus. Tuotannossa käytetään ekosähköä, ja tuotteita kuljetetaan joukkoliikenteessä (Matkahuolto), jolloin säästetään ns. turhat rahdit. Pullot ovat kierrätettävää PE-muovia. Lisäinfoa tuotteista ja tuotetiedot löydät täältä.

Olen käynyt hakemassa lisää pesuainetta Punnitse ja säästä -liikkeestä puolentoista litran limsapulloihin. Ei muuten lopu nopeasti kesken! Litrahinta on halvempi, kun jättää valmiiksi täytetyn pullon ostamatta ja täyttää oman putelin!

Sonett on saksalainen tuotesarja, jolta löytyy kaikenmoisia puhdistusaineita pyykinpesuaineesta rasvanliuottimeen. Kaikki tuotteet löydät täältä.

Ystäväni on kehunut Ecover -tuotesarjaa. Ecover on belgialainen, mutta yhtiöllä on tehtaita myös muualla Euroopassa. Ecoverilta löytyy myös pesu- ja puhdistusaineita joka lähtöön ja ainakin Ruohonjuuressa on Ecoverin täyttökanistereita. Saatanpa jossain vaiheessa kokeilla Ecoveriakin, vaikka mieluiten pysyisin noissa kotimaisissa tuotteissa.

Ainoa, mihin en ole vielä lämmennyt ovat nuo pyykinpesu- ja konetiskiaineet. Pyykinpesussa kun tuntuu, ettei edes ns. normaali pesuaine Erisan pysty kaikkiin tahroihin. Jokaista vaatetta en sentään malta käydä läpi sappisaippua kanssa. Niinpä osa pyykistä pestään edelleen Omo Sensitivella. Ekologisia konetiskiaineita en ole vielä kokeillut, olen hiukan epäluuloinen... Pyrin kyllä kokeilemaan jotain sellaistakin tässä. Hyviä vinkkejä saa kertoa! Ahdistaa nimittäin ajatus siitä, että astioihin voi jäädä konetiskiaineen jäämiä huuhtelusta huolimatta, puhumattakaan niiden luontoa kuormittavista jäämistä.

perjantai 18. tammikuuta 2013

Muutama purkki ja putkilo

Tein inventaarion. Varsinainen purkki- ja putelivallankumous! Kylmänviileästi raakkasin pois kaikki, mitä en oikeasti tarvitsisi tarvitse. Osan lahjoitan pois, osan (lähes käyttämättömät) myyn ja vanhentuneet heitin menemään (kierrätin tietty ne muovit, mitkä pystyi).


Tököttiä löytyy päästä varpaisiin. Nämä kaikki saavat uuden sijoituspaikan...

Nämä jäivät vielä hengailemaan, vieraiden varalta.

Vanhentuneita tai kiertoon kelvottomia tuotteita.

Nämä saivat jäädä, kunnes on varaa ostaa luomumeikkejä. Luomumeikinpoistoaineet eivät ole tarpeeksi tujuja tavallisille meikeille, varsinkaan meikkipuuterille.

Silmänympärysvoide ja pari rasvaa saivat myös jäädä. Olen maksanut noista Cliniquen tuotteista itseni kipeäksi, niin en vielä henno pistää pois.

Kaikki meikkituotteeni. Eihän tässä nyt ihan kauheasti ole, eihän?

Näillä aion pärjätä silloin, kun tulee tarve meikata. En ole enää normipäivinä meikannut, noita speliaalipäiviä on melko harvoin.

Escadan eau de toilette, Oriflamen parfyymi ja Escadan parfyymi

Christina Aquilera -parfyymi. Voi, tää on mun suosikki! Escadat sain jo myytyä hyvään hintaan, sillä tuota Taj Sunsetia en ole voinut käyttää lainkaan. En ole voinut pitkiin käyttää muitakaan hajuvesiä, kun kaikista tulee päänsärkyä ja huono olo. 


******************************************

Tavallisina päivinä käytän ainoastaan palashampoota ja kookosöljyä. En pese itseäni suihkusaippualla tai kasvojani muulla kuin kuumalla vedellä. Laitan pesujen jälkeen kasvoille ja ihon kuiviin kohtiin kookosöljyä. Olen huomannut, että kasvojen iho on sileämpi, tasaisemman värinen eikä rasvoitu niin nopeasti. Kroppa ei ole kuivunut, kuten suihkusaippuaa käytettyäni (jopa Lactoline pesuneste kuivattaa ihoa liikaa). Välillä pesen itseni karhealla pesusienellä, joka hankaa kuolleen ihon pois. En ole huomannut, että olisin yhtään sen likaisempi tai haisevampi, mitä saippuanläträysaikoihin. 

En olisi ikinä uskonut, että kykenisin elämään näin.

******************************************


MITÄ KOSMETIIKKATUOTETTA ILMAN ETTE VOISI ELÄÄ? MIKÄ ON TOP-5?

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Palashampoo testissä


"Hoitavaa luonnon hennaa ja kehäkukkaa sisältävä shampoo hoitaa, antaa kiiltoa ja syventää erityisesti punaisten ja punaruskeiden hiusten väriä. Sopii parhaiten kuiville, käsitellyille ja normaalille hiuksille. Ryhdistää ja tekee hiukset ilmaviksi ja kiiltäviksi. Ei värjää hiuksia. Saippuapohjainen shampoopala on täysin ekologinen, se on tehty luomu kasviöljyistä, - yrteistä ja- eteerisistä öljyistä. Se ei sisällä säilöntäaineita, keinotekoisia hajusteita tai väriaineita eikä myöskään mineraaliöljyjä. Siitä ei jää muovipulloa jätteeksi."  -Biodelly


Olin jo ehtinyt haaveilla palashampookokeilusta, ja törmäsinkin Ruohonjuuressa Flow palashampoisiin ollessani kookosöljyostoksilla!

Flow palashampoon kehutaan myös poistavan hiuksista haitallisia kemikaalijäämiä, joten hiukset saattavat tuntua tahmeilta 1-10 pesukerran ajan, mutta hiusten puhdistuessa jäämistä tahmeus häviää. Jos yksi vaahdotuskerta ei tunnu riittävän, kannattaa pestä hiukset kahteen otteeseen. Ja voi kyllä, ensimmäinen pesukerta oli aivan järkyttävä! Hiukset olivat todella tahmaiset! En edes yrittänyt harjata niitä, eikä niitä tehnyt mieli koskea lainkaan kuivanakaan. Nyt, noin 8 pesukerran jälkeen ne alkavat muuttua puhtaamman tuntuisiksi. Ja mikä parasta, ne tuntuvat tuplasti tuuheammilta, ilmavammilta kuin ennen.

"Hoitoaineeksi" sekoittelin vatiin kylmää vettä ja Rajamäen hunajalla maustettua väkiviinaetikkaa (50% hunajaa, etikkapitoisuus 5%). Käytin sitä viimeisenä huuhteluna, eli huljuttelin siellä tukkani ja puristelin kuivaksi. Etikan tuoksu ei ollut ehkä kaikista ihanin, mutta se haihtui hiusten kuivuessa. Hiuksista tuli todella pehmeät!


Koska tämän palashampoon tarkoituksena on poistaa haitallisia kemikaaleja, ovat tietenkin kaikki hiustenmuotoilutuotteet ja vastaavat pannassa. Muutenhan saisin kärsiä tahmapesuista 4eva. Ajattelin, että en tule IKINÄ selviämään ilman hiuslakkaa, sillä kontrolli on oltava myös hiusten suhteen. Mutta niin vaan olen kyennyt olemaan ilman. Hyvä minä!

Luonnonmukaisia hiuslakkoja löytynee, kuten esimerkiksi Iloista Vihreää -blogista voi bongata, mutta olen ajatellut käyttää hätätapauksissa vanhaa kunnon sokerivettä. Tarvitsen hiuslakkaa lähinnä katkenneiden hiusten tasoitteluun päälaella, mutta kampausten kiinnittämiseen en ehkä lähtisi sokerivedellä läträämään.

Ajattelin ostaa myös toisenlaisen Flow palashampoon, esimerkiksi olut-muna palashampoon, joka antaa ryhtiä ja ilmavuutta hiuksille luonnollisin keinoin. Valikoimasta löytyy kaikkea laidasta laitaan: on bruneteille, blondeille, hiuspohjan ongelmille, vegaaneille, rasvoittuville hiuksille...

Ja taas saa tehdä salapoliisityötä, sillä INCI eli täydellinen ainesosaluettelo on maallikolle täyttä hepreaa. Hetken tavaamisen jälkeen olen kuitenkin varmistunut siitä, että tämä kyseinen palashampoo todellakin on luonnonkosmetiikalle asetetut kriteerit täyttävä tuote! Jes!

Esimerkiksi Lushin palashampoota kehutaan maasta taivaisiin, ja monet tuntuvat pitävän sitä aitona luonnonkosmetiikkana. Sellaiselta INCI ei kuitenkaan kuulosta laisinkaan... Aion avautua aiheesta pian.

Jos haluatte tietää, mitä kosmetiikkapurnukkanne todellisuudessa sisältävät, käyttäkää ilmaista kosmetiikan sanastoa. Hakukone kääntää monimutkaisilta kuulostavat kemiantermit selkokielelle. Yllättävää ja karmaisevaa. Myös täältä löytyy INCI-haku, jolla selvittää kemikaaliviidakkoa.

EDIT 31.1.13:

Useiden kymmenien pesujen jälkeen hiusten latvat ovat yhä tahmaiset ja epämiellyttävät. Palashampoo joutuu hetkeksi syrjään... Lue lisää täältä!

torstai 10. tammikuuta 2013

Luomudeodorantti

Päätin lähteä karsimaan (synteettisia) kemikaaleja myös kainaloista. Kuulun niihin ihmisiin, joilla on tarve kontrolloida kaikkea. Niinpä hinkkaan aamuin illoin dödöä hullunlailla kainaloihini, jotta pysyisin varmasti hajuttomana all day long. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka vain sipaisevat dödöä tai vielä pahempaa: käyttävät suihketta! Kulutan dödöä purkkitolkulla.

Hikoilen melko paljon, mutta hikeni ei taida olla siitä pahimmasta päästä hajultaan. Monesti olen itse haistanut oman lemahdukseni, mutta mies ei (pakotettuna haistelemaan). Lääkitys on saanut aikaan sen, että saan yhtäkkisiä kuumia aaltoja, jolloin kainalot kostuvat litimäriksi. Salilla treenatessa hikeä tippuu nenänpäästä kuin kunnon punttipaavoilla konsanaan. Ja tähän mennessä mikään markettituote ei ole pitänyt, ei Rexona eikä Garnier, jotka lupaavat 48h ultimate protectionia. En ehdi edes lähteä kotoa, kun kainaloissa on jo hyvällä tuurilla pienet tekojärvet. Mitään Absolut Torr -kainaloidentappajaa en todellakaan kokeile, sillä sain sellaisesta kerran järkyttävän allergisen tms. reaktion.

Heleppoa ei tule siis olemaan.

Dödöjuttuja tutkiskellessani kiinnitin huomiota ristiriitaisiin tietoihin antiperspiranttien ja deodoranttien sisältämistä aineista. Vaikuttava aine, joka pitää kainalot kuivina on dödöissä alumiini. Monia dödöjä markkinoidaan nykyään alumiinittomina. Luontaistuotekaupoista saa "luomudödöjä", kuten kivideodoranttia, kristallideodoranttia ja tavanomasempia dödöjä. Kuitenkin tuoteselosteista pomppaa silmille aine nimeltä ammonium-alum, joka on alumiiniammoniumsulfaatti.

Alumiini halutaan pitää pois dödöjen tuotelistalta, koska jossain vaiheessa kohkattiin dödöjen alumiinin sekä rintasyövän mahdollisesta yhteydestä. Ilmeisesti kunnollista tutkimuksellista näyttöä ei tästä ole, ja suurin osa asiantuntijoista pitää dödöjä turvallisina. Alumiinin väitetään myös tukkivan huokoset. Niin, eikös sen dödön pointti juuri ollutkin, että tukkimalla huokoset hieneritys vähenee?

Ärsyttää, että tuotelistauksissa kierretään tuota alumiiniasiaa ja johdetaan ihmisiä harhaan, vaikka alumiini ei aiheuttaisikaan vakavia seuraamuksia.

Vaikka dödöt ovatkin ilmeisesti turvallisia käyttää, halusin kuitenkin löytää kunnon luomudödön, mikä nyt sitten osoittautuikin omien tutkimusten valossa melko hankalaksi. Ajattelin aluksi ottaa kokeiluun mineraalikiven, mutta luin erään käyttäjän kokemuksia. Siinä hänelle oli tullut ihottumaa kiven käytöstä, ja hän oli ottanut yhteyttä maahantuojaan tms. Vastauksena oli, että mineraaleja louhittaessa joukkoon pääsee nikkeliä, joka voi aiheuttaa reaktion osalle ihmisistä. No, minähän olen tautisen nikkeliallergikko, joten en uskalla edes koettaa moisia!

Kaikki tai ei mitään. Testaukseen lähti neitsytkookosöljy! Neitsytkookosöljyä on hehkutettu dödönä ympäri intter weppiä. Osa käyttää sitä pelkästään, osa sekoittelee siitä ja muista luomutuotteista omia dödöjään. Aion kokeilla myös muutamia dödöreseptejä, kun saan vähän rahnua, joilla ostaa muun muassa eteeristä öljyä ja e-vitamiinia. Jotkut sekoittavat ruokasoodaa ja kookosöljyä dödöksi, sitä voisi kokeilla aiemminkin.

Uusi Musta on tiivistänyt hyvin kaiken tarpeellisen kookosöljystä dödönä, suosittelen lukaisemaan. Kemikaalicockailissakin on koettu kookoshurmaa, pientä pettymystä ja uudelleen löytymisen iloa.

Kookosöljy lunasti jo paikkansa kosmetiikkahyllyltäni: yövoiteena se toimi erittäin hyvin, aamulla iho oli normaalia tasaisemman värinen, eikä lainkaan rasvainen (kuten useimpien yövoiteiden käytön jälkeen). Iho pysyi koko päivän kiiltelemättä, vaikka huuhtaisin vain aamulla kasvoni pelkällä vedellä. Uskomatonta! Käsirasvana toimi myös niin hyvin, etten enää taida ostaa vuosikausien suosikkikäsirasvaani. 

Eikä vähiten hienoa, yksi purnukka, monta käyttömahdollisuutta! Aion kuitenkin jakaa ison purkin useampaan pieneen (huraa, käyttöä lastenruokapurkeille!), jolloin käsille, kainaloille ja kasvoille on omansa. Öljyä kaapimaan mennessä olisi hyvä muistaa pestä kädet aina (kuten tietty normaalienkin voiteiden kanssa), jottei purkkeihin pääse pöpöjä.

Tällaisen pönikän ostin Ruohonjuuresta, maksoi hitusen yli 11e.

Niin että anteeksi nyt vaan, kaikki kanssaeläjäni. Sen lisäksi, että näytän kohta metsien mieheltä (naiselta), saatan myös haista siltä! Ihanaa olla kotiäiti, niin voi huoletta testailla kaikkea epämääräistä! 

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Myrkkyä päässä

Olen kypsytellyt tätä ajatusta jo pidempään, mutta nyt näin uuden vuoden alkajaisiksi päätin toteuttaa suunnitelmani. 16 vuotta olen ollut enemmän tai vähemmän naimisissa tämän asian kanssa, mutta se on loppu ny!

Aion lopettaa hiusteni värjäämisen. Värjäsin ensimmäisen kerran hiukseni kultakupari -sävyllä 10-vuotiaana, ja sen jälkeen hiukseni ovat olleet muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta punaisen eri sävyiset. Oma hiusvärini oli 10-vuotiaana täysin blondi, joten en tiedä, miten väri on tummunut iän myötä. Luultavasti oma värini on kammottava hiirenharmaa, jipii.

Miksi? Oikeastaan on outoa joutua perustelemaan tällaista asiaa. Sama juttu, kun joutuisi perustelemaan miksi ei juo alkoholia (OOKSÄÄ RASKAANA, OOKSÄÄ TULLU USKOON, MITÄ ON TAPAHTUNU?!?) Miksi haluaisin jatkaa myrkkyjen tunkemista kehooni hiusvärien muodossa vielä toiset 16 tai 32 vuotta? Hiusväreistä tuleva kemikaalikuorma on valtava. Joillekin riittää värjäys kerran-pari vuodessa, toiset värjäävät pelkän juurikasvun. Itse olen joutunut värjäämään melkein kerran kuussa. Ja kyllä, olen aina saanut oireita väreistä, mutta en vain ole välittänyt siitä. Eikä se auta, vaikka värjäisi vain pelkän juuren, koska silloinkin väri on kosketuksissa päänahan kanssa. Varsinkin silloin.

On-off -ihmisenä haluan tietenkin lähteä tähän täysillä. Olisin itse asiassa tahtonut leikata tukkani kokonaan pois ja katsoa sitten, kuinka uusi värjäämätön hius lähtee kasvamaan. Ylläripylläri Mies oli aivan kauhuissaan tästä ajatuksesta. Kutkuttava ajatus, mutta taidan silti jättää sen lookin kokeilematta. En kuitenkaan näyttäisi lyhyessä tukassa yhtä hyvältä kuin Winona Ryder Vuosi Nuoruudestani -elokuvassa. Ei tällä pallinaamalla!

Hiusvärien myrkyistä ja vaaroista on kirjoitettu esimerkiksi Kemikaalikimara -blogissa.

Toiveena olisi myös siirtyä luomukosmetiikkaan. En edes tykkää meikkaamisesta, mutta tällaisella iholla ja näin vaaleilla ripsillä ja kulmilla on kyllä pakko käyttää jotain pakkelia toisinaan. Täytyy tutkiskella eri luomukosmetiikkoja sekä varsinkin sitä, mitkä niistä todellisuudessa edes ovat täysin luomuja. Käytän nyt ainakin nuo vanhat purkit ja purnukat loppuun, ennen kuin lähden ostamaan uusia kokeiluun.

Täytyy varmaan ostaa kivoja hattuja ja huiveja tulevaan kevääseen...

39 päivää värjäämättä